20-kiloinen lohi, 14-kiloinen meritaimen. Sellaiset on saatu Paimionjoesta. Harva kuitenkaan enää muistaa Paimionjoen olleen merkittävä lohi- ja taimenjoki. Voimalaitosten rakentamisesta on niin kauan. On vaikea mieltää edes sitä, että Paimionjoki on saaristomereen laskevista joista suurin.
Vasta perustettu Paimionjoki vapaaksi! -kansanliike haluaa palauttaa joen ennalleen. Liikkeen alullepanijat uskovat, että Turun ja Helsingin välillä sijaitseva lohijoki houkuttelisi virkistyskalastajia ympäri Suomen ja aina ulkomaita myöten. Vapaana virtaava joki mahdollistaisi kalastus- ja luontomatkailun kehittämisen, toisi runsaasti uusia työpaikkoja ja toimisi piristysruiskeena alueen taloudelle. Vapaana joki tuottaisi taloudellisesti enemmän kuin mitä se tuottaa sähkönä, joten sen pitäminen padottuna on kansantaloudellisesti haitallista.
Kunnallislehtikin on viime vuosina kirjoittanut siitä, että Askalan voimalaitoksen vesilupaan liittyy velvoite, jonka mukaan laitoksen omistajan tulee rakentaa kalan kulun varalle patoon kalaportaat, pitää niitä yllä ja luovuttaa kalaporrasta varten tarpeellinen vesimäärä
– jos kalaportaat katsotaan vastaisuudessa tarpeellisiksi. Ehdoissa on siis mukana iso ”jos”. Milloin vastaisuudessa? Ja kenen sana on riittävän painava sanomaan, että kalaportaat ovat tarpeelliset? Paimionjoen puolesta perustettu kansanliike ainakin kokeilee tätä vaatimalla Askalankosken vesiluvan päivitystä, eikä ainoastaan kalaportaiden rakentamista vaan mieluiten koko padon purkamista.
Paimionjokivarressa on kyllä vuosien mittaan toteutettu erilaisia projekteja. Niissä on ollut se vika, että ne ovat olleet projekteja, ilman jatkumoa. Rahaa on saatu vuodeksi, kahdeksi tai kolmeksi, juuri sen verran että on ehditty selvittää, mitä olisi hyvä tehdä. Suositellut toimenpiteet ovat jääneet ilmaan.
Pitkäjänteisempi yritys on viitisen vuotta sitten perustettu Paimionjoki-yhdistys. Se tekee hyvää työtä, mutta ongelmana taitaa olla se, että sitä ei riittävästi noteerata. Kuitenkin ehdottomasti tarvitaan sellainen sateenvarjo, jonka alle kaikki Paimionjokea koskeva kootaan, ja jossa tieto kulkee kaikkiin suuntiin.
Paimionjoen sivuhaarassa on sinnitellyt näihin päiviin asti oma, luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Olkoon se merkki siitä, että joella olisi vielä mahdollisuuksia palata lohijoeksi ja laajaan virkistyskäyttöön.
J.K. Paimionjoella Kosken puolella on juuri alkanut Karjakosken säännöstelypadon muokkaaminen luonnonmukaiseksi koskialueeksi, koska tekopohjavesihankkeen valmistuttua Paimionjoen yläosaa ei enää ole tarpeen säännöstellä varavedenottoa varten. Karjakosken jälkeen vastaavanlainen muutostyö aiotaan tehdä Someron puolella sijaitsevan Hovirinnankosken säännöstelypadon kohdalla.
