Missä voi kuulla uusimmat juorut ja tavata tuttuja? Kysyä matkavinkkejä, lähettää kirjeitä ja hoitaa kauppaostoksetkin siinä sivussa? Tietysti kyläkaupassa. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä: ostokset hoidetaan kaiken muun turinoinnin ja treffailun lomassa.
Kyläkaupat eivät ole vain ostospaikkoja, vaan usein koko kylän keskuspiste, jossa kaikki tapahtuu ja jossa käymällä pysyy perillä oman kylän asioista. Myös turistien kannattaa ensimmäiseksi uudessa kylässä vierailla tietysti kyläkaupassa: siellä tiedetään kyllä, mitkä ovat oman kylän parhaat nähtävyydet, minne pääsee uimaan ja missä voi nähdä lehmiä.
Kyläkauppavierailu voi kaupunkilaislapsille olla yksi kesän unohtumattomista elämyksistä, minkä huomasin itse viimeksi tällä viikolla, kun suuntasimme koko perheellä mökiltä moottoriveneellä suoraan lähikaupan laituriin. Harvoin sitä kauppaan pääsee pelastusliivit päällä ja jäätelö maistuu aivan erilaiselta eksoottisessa kesäkauppaympäristössä.
Kyläkaupat ovat häviämässä sitä mukaa kun maaseutujen asukasluku vähenee, mikä on sääli. Kun kyläkauppa lähtee paikkakunnalta vie se menneessään ison osan koko kylän yhteisöllisyyttä. Eikä pelkästään yhteisöllisyyttä vaan myös usein palan historiaa. Esimerkiksi Karunassa sijaitseva Rantolan Puoti on perustettu jo vuonna 1923. Onneksi puoti ei ole toistaiseksi lopettamassa, vaikka se onkin myynnissä ollut jo kahden vuoden ajan. Anne Rostén on luvannut pyörittää kauppaa niin kauan kunnes uusi omistaja löytyy.
Kyläkaupoilla on erityinen rooli alueidensa keskuksina, niiden oheispalveluiden, helpon saavutettavuuden ja sosiaalisen merkityksen vuoksi.
Kyläkaupat ovat tärkeitä paitsi kylän asukkaille, niiden merkitys on onneksi huomattu jo valtakunnallisellakin tasolla. Kyläkauppojen säilyttämisen vuoksi Päivittäistavarakauppa, Turun ja Jyväskylän yliopistot perustivat hankkeen ”Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä”. Nyt jo päättyneessä kaksivuotisessa hankkeessa pyrittiin turvaamaan kyläkauppojen säilyvyys uudistamalla kyläkauppatoimintaa siten, että kyläkaupat eivät ole enää vain ruokakauppoja, vaan nimenomaan monien eri palveluiden keskittymiä. Kyläkauppojen yhteyteen ideoitiin paitsi posteja ja apteekkeja myös monia muita palveluita. Tämä on Rantolan puodissakin huomattu ja kaupan lisäksi siellä on muun muassa kahvila ja välillä järjestetään askartelukurssejakin.
Hankkeessa myös selvisi, että kyläkaupoilla on erityinen rooli alueidensa keskuksina, niiden oheispalveluiden, helpon saavutettavuuden ja sosiaalisen merkityksen vuoksi. Minkä tietysti kaikki kyläkauppoja käyttäneet ovat jo tienneet ennen yhtäkään tutkimusta.
