Lauantaina 70-vuotta täyttävä paimiolaissyntyinen Matti Pajala on tehnyt pitkän työrupeaman kotikaupungissaan. Vuonna 1971 palopäällikkönä aloittanut Pajala on tuttu monessa paimiolaiskodissa työnsä puolesta.
-Siihen aikaan kierrettiin kylää ja tehtiin palotarkastus jokaisessa talossa kerran vuodessa. Sillä tavalla tutustui moneen paimiolaiseen, Pajala muistelee.
Nyt Matti Pajala on kuudetta vuotta eläkkeellä palopäällikön tehtävistä, mutta toimii edelleen VPK:n veteraaniosastossa. Vanhat palokuntalaiset kokoontuvat joka toinen viikko palaverin merkeissä. Pajala on mielissään siitä, että vapaapalokuntatoiminta kiinnostaa edelleen ihmisiä.
-Kuukausi sitten oli ilmoitus lehdessä, että VPK järjestää infotilaisuuden. Paikalle saapui kuusi Paimioon muuttanutta miestä. He saavat nyt perehdytyskoulutusta VPK:n toimintaan.
Matti Pajala liittyi itse jo 12-vuotiaana VPK:hon. Siitä asti hän on ollut enemmän ja vähemmän palokunnan toiminnassa mukana, yhteensä 33 vuotta palopäällikkönä.
-Aluelaitoksen tultua virkanimikkeeni palopäälliköstä muuttui palomestariksi.
Pajala on aina asunut paloaseman lähistöllä. Hän muutti lapsuudenkotinsa viereiseen taloon vuonna 1973.
-Yleinen hälytys, eli palopilli soi aina paloasemalla. Ehdin aina yleensä hyvissä ajoin paikalle.
Muutaman tapausta ovat erityisesti jääneet mieleen Matti Pajalan pitkältä uralta Paimion palopäällikkönä.
-Kun saha paloi vuonna 1986, se jäi mieleen merkittävänä palavana rakennuskohteena. Myös junaradalla sattunut viiden nuoren kuolonkolari on jäänyt muistoihin matkan varrelta. Omaisuutta voi aina korvata, mutta ihmishenkiä ei.
