Poikkesin heinäkuun loppupuolella ”kohisevien koskien Laukaassa”. Näin kumiveneisiin ahtautuneita turisteja, jotka valmistautuivat jännittynein ilmein huimaan koskenlaskuun. Samalla reissulla pistäydyin Satakunnassa, missä luonnonkaunis ja runsaskoskinen Merikarvianjoki veti puoleensa perho- ja viehekalastajia.
Ennen syksyä aion käväistä vielä Kyrönjoen Malkakoskella, joka on ympäristöhallinnon toteuttama keinokoski Ylistarossa. Sen rakentamisessa on summattu yhteen tulvasuojelun, maiseman ja kalatalouden tarpeet.
Peimarin seudulla yksi kesän puheenaiheista on ollut kansalaisadressi, jonka allekirjoittajat vaativat ”Paimionjoen vapauttamista”. Yli kuudensadan nimen adressissa lähdetään ajatuksesta, että Paimionjoen pitäminen padottuna on kansantaloudellisesti haitallista.
– Lohi- ja taimenjokena joki tuottaisi taloudellisesti enemmän kuin mitä se tuottaa sähköä, adressin allekirjoittajat arvioivat.
Paimionjoen vapauttamisen positiiviset vaikutukset arvioidaan adressin tekstissä mittaviksi ja moninaisiksi:
– Kalastus- ja luontomatkailun kehittäminen toisi runsaasti uusia työpaikkoja sekä jokivarteen että läheiselle merialueelle ja toimisi piristysruiskeena alueen taloudelle, adressin tekstissä todetaan.
Ehkä. Mutta ei välttämättä.
Joka tapauksessa Paimionjoen kolmen vanhan voimalaitoksen – Askalan, Juntolan ja Juvan – energiataloudellinen merkitys on nykyisin vähäinen. Aikoinaan niiden teho riitti pitkälti kattamaan seudun kotitalouksien ja maatilojen tarpeet, mutta sähkönkulutuksen moninkertaistuttua ne ovat jääneet pikku yksiköiksi, joita ilmankin tultaisiin mainiosti toimeen.
Ajatus vapaana virtaavasta ennallistetusta Paimionjoesta tuntuu kiehtovalta, mutta ei välttämättä kovin realistiselta. Jokeen liittyviä intressitahoja on lukuisia, ja kun joku asia on kertaalleen päätetty ja toteutettu, ei täyskäännöksiin hevillä ryhdytä – varsinkaan täällä Suomessa.
Paimiolaiset eivät toistaiseksi ole isolla joukolla lämmenneet Paimionjoki vapaaksi! -adressille. Sen 621 allekirjoittajasta vain murto-osa on paimiolaisia.
Useimmat allekirjoittajista – 431 miestä ja 53 naista – ovat antaneet luvan nimensä julkaisemiseen adressiin nettisivulla.
Nimilistojen perusteella Paimionjoen kalastus- ja luontomatkailun elvyttäminen on erityisesti miesten sydämenasia.