Aloittaessa työskentelyni Kunnallislehden riveissä en juuri tiennyt, kuinka paljon lehtityössä ollaan vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa. Olin varsinainen noviisi lehtialalla, sillä valmistumisestani ammattikorkeakoulusta oli aikaa vain viikon verran ja aiempi kokemukseni media-alalla oli suuntautunut radion puolelle.
Kesäkuukausina ihmettelin, kuinka hiljaista toimittajan työ palautteen osalta onkaan. Facebookissa ei noussut keskustelua monistakaan aiheista, eikä toimituksen sähköposti ollut täynnä vihapostia viikonlopun jäljiltä, kuten alun perin olin pelännyt. Eniten keskustelua kesällä herättivät aiheet Louna-Jukolan tulemisesta ja sen vaikutuksista Paimioon sekä vesiosuuskunnat ja tuulivoima.
Syksyn tullessa niin sanotut kevyemmät kesäaiheet uimavesistä ja säästä väistyivät ja aiheet vakavoituivat. Käärin hihat ja näin ollen kaupunkilaistyttökin pääsi tutustumaan itselleen vieraisiinkin aiheisiin aina kaupunginhallituksen pöytäkirjoista teurastukseen ja maatalouteen.
Lähiaikoina lukijat ovat olleet selkeästi aktiivisempia kuin aiempina kuukausina. Johtuneeko siitä, että kaikki ovat palanneet lomiltaan takaisin näyttöjen äärelle? Nasevat ovat keränneet osakseen kärkeviäkin kommentteja ja Kuntsarin Facebook-sivulla on näkynyt monenlaista mielipidettä julkaisemistamme uutisista. Jotkut lukijoista ovat myös toivoneet, että lehti ottaisi positiivisemman näkökulman aiheisiinsa.
Miksi etsimme kuoppaisinta tietä, kun voisimme pyytää lukijoita kuvaamaan erinomaisessa kunnossa olevia pihateitään?
Jokaiselle meistä jokin tietty aihe on aina lähempänä sydäntä kuin jokin toinen. Kun aihe liippaa läheltä omia intressejämme, puolustamme sitä myös herkemmin julkisesti. Joku ärsyyntyy kirjoitus- tai yhdyssanavirheistä, toista ärsyttää väärä termi. Toisen työ on helppo haukkua varsinaiseksi kuraksi kotisohvalta käsin, näkemättä siihen käytettyä aikaa ja vaivaa.
Kun oikein sapettaa, on hyvä antaa palaa ja kirjoittaa aiheesta vaikka mielipidekirjoitus. Myös kaikki juttuvinkit ja lukijoiden toiveet ovat meille kullanarvoisia. Jos lehdessä on tehty aiemmin juttu sinun mielestäsi väärästä näkökulmasta, mikään ei estä, etteikö toinen näkökulma saisi myöhemmin palstatilaa.