Sodat Ukrainassa ja Syyriassa sekä Eurooppaan kohdistuva terrorismi ovat tuoneet pelon lähemmäs meitä suomalaisia. Lehtien kirjoittelu saattaa luoda turvattomuutta ihmisten mieliin. Myös lapsille voi joutua selittämään sodan ja terrorismin käsitteitä kouluissa ja kodeissa. Näiden tapahtumien saattelemana itsenäisyyden merkitys korostuu. Pian 100 vuotta itsenäinen maamme ei tullut meille itsenstäänselvyytenä.
Keskustelukierros toimituksessa herätti ajatuksen vuosien tuomasta muutoksesta myös nuorison mielissä. Omassa ja kollegani nuoruudessa ei osattu ehkä arvostaa itsenäisyyttä samalla tavalla kuin nyt. Murkkuikäisenä tuntui, että oli saanut kuulla kyllästymiseen asti tarinoita talvisodasta. Tänä päivänä, kun veteraaneja on enää kovin vähän kertomassa muistoistaan, on tieto hyödynnettävä jäljelle jääville sukupolville. Jonain päivänä näistä sotiemme veteraaneista puhutaan legendana, miehistä, jotka taistelivat Suomesta itsenäisen maan. Suuri osa heistä oli sotaan lähtiessä vielä nuoria poikia itsekin.
Olin paikalla, kun Paimion veteraanikivi sai oman tienviitan muutaman viikkoa sitten. Pieneltä kuulostava asia oli kuitenkin tärkeä kunnianosoitus niille 21 jäljellä olevalle Paimion sotaveteraaneille, ja puoliso- tai leskijäsenille. Myös Sauvossa asustaa 12 sotaveteraania, joista yhden muistoja voi lukea päivän lehdestä.
Ehkä nykypäivän nuoret ovat alkaneet kuunnella veteraaneja vakavammin, kun mielessä saattaa pyöriä pelko maailmanpoliittisesta tilanteesta. Sodan tajuaminen on muuttunut, kun näemme sen kuvina ja videoina edessämme lähes päivittäin. Vaikeat ajat auttavat meitä arvostamaan sitä, mitä meillä on tällä hetkellä ja millä hinnalla se on ansaittu.
