Kun ajattelit, ettei vuosi 2016 voisi enää hullummin päättyä Pokémon Go -trendin ja Amerikan kiehuvien presidentinvaalien jälkeen, olit pahasti väärässä. Klovnit ilmestyivät katukuvaan. Tämäkin villitys, kuten edellä mainitut, on lähtöisin suuresta maailmasta. Ensimmäinen klovnihavainto Amerikassa tehtiin jo elokuussa, kun Suomessa vauhtiin päästiin vasta lokakuun puolivälissä.
Me ihmiset rakastamme jännitystä. Ukkosta on pelätty iät ja ajat ja mikään ei voita iltahämärässä kerrottuja kummitustarinoita. Klovnien pelkääminen vastaa samaan tarpeeseen ja tuo jännitystä arkipäivään. Vilahtiko lenkkipolun varrella punainen nenänpää? Vaaniiko pelle lapsia puistossa? On selvää, että klovnivillitys on nuorison juttu ja perinteiset kolttoset ovat päivittyneet 2000-luvulle. Ideat matkitaan ja toteutetaan tarkasti malliesimerkin mukaan sosiaalisesta mediasta. Yhä useammat verkkosivut pursuavat videoita ihmisten säikyttelystä mitä erikoisimmilla tavoilla. Klovnitrendi on vain yksi muiden joukossa.
Ymmärrän, että moni tuntee oikeaa pelkoa. Tietämättömyys luo turvattomuutta, varsinkin kun jutut leviävät lasten suusta ja paisuvat suuriin mittoihin. On kuitenkin hyvä jälleen muistaa terve maalaisjärki. Mitä enemmän asiaa paisutellaan, sitä kiehtovammaksi koko toiminta muuttuu. Klovninaamarin pukeminen saattaa muuttua nuorelle entistä kiinnostavammaksi ajatukseksi. Vettä on lyöty myllyyn entisestään Paimion keskustelupalstoilla, joissa ihmiset ovat jopa kyselleet, missä klovneja voisi tavata ja osa on uhannut käydä väkivaltaisesti niitä vastaan. Lynkkausmieliala on jälleen kohonnut kattoon ja aikuisilta on unohtunut, että naamarin takana on todennäköisesti alaikäinen lapsi.
On aika jälleen vetää syvään henkeä. Kuten poliisi tämän lehden haastattelussakin toteaa, on kodeissa peiliin katsomisen paikka. Vanhempien vastuulla on kertoa lapselleen oikeasta ja väärästä ja opettaa, ettei ihmisten pelottelu ole suotavaa. Paimiosta ei poliisin mukaan ole tehty ainoatakaan rikosilmoitusta klovneista.
