Duudsonien Jarppi ja HP vierailivat Paimiossa tiistaina luennoimassa 3–9-luokkalaisille lapsille ja nuorille koulukiusaamisesta.
– Olin neljännellä luokalla kun tapasin Jukan. Vitosella tutustuin Jarnoon ja lumilautailuharrastuksen parissa HP:hen, Jarppina tunnettu Jarno Leppälä kertoo.
Kaikki Duudsonit olivat Jarpin mukaan erilaisia nuoria. Jukka oli aktiivinen, Jarppi kömpelö, Jarno varsinainen nörtti ja HP hurmaava suklaasilmä. Koulukiusaaminen on kuitenkin ollut läsnä heidänkin nuoruudessaan.
– Jarnoa kiusattiin koulussa. Jukka puolestaan muutti aikanaan Härmästä Seinäjoelle ja raivasi tilaa itselleen uudesta luokasta ja oli näin ollen kiusaaja, Jarppi kertoo.
Duudsonit kertoivat Vistan koulun juhlasalissa oppilaille, että Jukka tuli lopulta järkiinsä ja pyysi anteeksi kiusaamiltaan. Jarnoon koulukiusaaminen jätti syvät arvet.
– Jarno kertoi kotona ja koulussa kiusaamisesta, jotta siihen voitiin puuttua. Edelleen hän silti muistaa, millaista se oli. Samat ihmiset, jotka kiusasivat Jarnoa, ovat nyt myöhemmin tulleet keikoillemme vastaan lastensa kanssa ja pyytäneet Jarnolta nimikirjoitusta, Jarppi kertoo.
– Samassa tilassa voi istua ihminen, joka päättää sinulle tärkeästä asiasta tulevaisuudessa, HP:ksi kutsuttu Hannu-Pekka Parviainen muistuttaa ja vetoaa kiusaajiin.
HP antaa koululaisille esimerkin valkoisesta A4-kokoisesta paperista. Hän ruttaa ja polkee sen kasaan. Sen jälkeen hän yrittää suoristaa paperin.
– Jos pyydän nyt paperilta anteeksi, ei se tule enää ehjäksi, hän sanoo, ja viittaa kiusaamisen jättämiin arpiin.
Koululaisille miehellä olikin yksinkertainen vinkki.
– Äitini opetti, että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.
Duudsonit ovat kierrelleet luentomatkoilla Suomen kouluissa pääsääntöisesti Jarpin ja HP:n johdolla. Pohjoisimmillaan miehet ovat vierailleet Ylitorniossa asti. Ajatus kiusaamisen käsittelemisestä kouluissa jalostui vähitellen.
– Idea syntyi viitisen vuotta sitten, kun teimme Duudsonien jekkukirjan. Aloimme miettiä, rinnastavatko ihmiset meidät siihen, että opetamme lapsia kiusaamaan. Päätimme tehdä pesäeroa kiusaamisen ja jekuttamisen välille, Jarppi kertoo.
– Kouluissa ei pidä etsiä tyyppiä, jota osoitetaan kiusaamisesta sormella, vaan pitää miettiä, mitä koko kiusaamisasialle voi tehdä, HP tiivistää.
