Yksi hyvän isän tärkeimpiä ominaisuuksia on olla läsnä ja välittää. Tähän liittyvät yhtä hyvin vastaaminen lapsen Whatsapp-viestiin kuin kasvojen ilmeetkin. Samalla isyys toimii toiseen suuntaan vähentäen miehen itsekeskeisyyttä ja parantaen vuorovaikutuskykyjä.
“Toivottavasti omat, jo itsenäistymässä olevat lapseni ovat huomanneet joka päivä, että olen läsnä ja välitän. Isä ei saa olla välittämättä ja vastaamatta”, kehittämispäällikkö, työnohjaaja ja prosessikonsultti Juhani Rantanen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta näkee. Rantanen asuu perheineen Kaarinassa.
Työnsä myötä Rantanen on päässyt perehtymään isyyteen keskimääräistä paremmin. Hyvä isyys ei kuitenkaan tule työn kautta eikä vaadi syventävää teoriaa.
“Isyys tulee muualta. Hyvään isyyteen voi auttaa se, että yrittää katsoa asioita lapsen, parisuhteen tai vaikka yhteiskunnan näkökulmasta. Hyvä olisi joskus pysähtyä miettimään, miltä oma toiminta näyttää muiden silmin, mitä esimerkiksi tyttäreni ajattelee tästä”, tämä kahden lapsen kaarinalaisisä vinkkaa yli 20 vuoden kokemuksella.
Nyt isällä on mahdollisuus olla isä
Tämän päivän isät ovat hyvin erilaisia kuin isät vielä 30-40 vuotta sitten. Isän merkitys lapsen elämässä on aina ollut merkittävä, vaikka isyys onkin ollut erilaista. Tänä päivänä isälle ja isyydelle annetaan enemmän tilaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Isä saa olla eri tavalla sitoutunut kuin ennen.
“Hienoa että yhteiskunta on kehittynyt ja isyyden toteutumiselle annetaan nyt tilaa. Myös puolisot antavat nyt eri tavalla tilaa isyydelle. Isän roolin merkitys nähdään aiempaa korostuneemmin ja roolin merkitys tiedostetaan. En lähtisi vertaamaan esimerkiksi 70-luvun isää tämän päivän isään hyvänä tai huonona, koska silloin tällaiselle isyydelle ei ollut mahdollisuutta.”
Lapsen isä on tärkeä myös puolisolle. Rantanen toivookin, että isänpäivää vietettäisiin perheenä olemalla toinen toisilleen läsnä, ei tavallisena sunnuntaina jolloin kukin ehkä puuhaa omia asioitaan.
Teksti: Jarno Keskinen, Teematuotanto
Lue lisää 11.11. 2016 lehdestä
