Lähes koko ikäluokka Paimion-Sauvon terveyskeskuksen alueella ottaa tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen. Vuonna 2014 syntyneistä vain kaksi on jättänyt rokotteen ottamatta. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta.
Kyseisen vuoden ikäluokan suuruudeksi THL laskee 153 lasta.
Rokotekattavuus näyttää nousevan Paimiossa ja Sauvossa THL:n tilastojen valossa. Vuonna 2013 syntyneestä ikäluokasta 97,2 prosenttia otti MPR-rokotteen. Vuonna 2014 syntyneiden joukossa osuus oli 98,7 prosenttia.
Vuoden 2014 luku on korkein Varsinais-Suomen terveyskeskusten alueella.
Monet terveyskeskukset ovat harmistuneita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väitteestä, että MPR-rokotusten kattavuus olisi laskenut huolestuttavasti jopa yli 60 terveyskeskuksen alueella. Tässä joukossa on terveyskeskuksia myös Varsinais-Suomesta. Keskusten mielestä THL:n kattavuusluvut eivät pidä paikkaansa, ja todellisuudessa rokotuskattavuus on julkaistuja lukuja parempi.
MPR:n rokotustaso on THL:n mukaan jäänyt Uudenkaupungin terveyskeskuksen alueella 86,2 prosenttiin, kun se suositusten mukaan pitäisi olla yli 95 prosenttia. Loimaan terveyskeskuksessa luku oli 89,9 prosenttia. Suosituksen alle on jääty myös Turun, Salon, Someron, Paraisten ja Akselin terveyskeskusten alueilla.
Turussa THL:n tilastossa nähdään puutteita. Ylilääkäri Jane Marttilan mukaan virhelähteitä on yritetty selvittää, mutta kaikkia teknisiä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan.
Todellisuudessa Turun rokotustaso on THL:n tilastoja selvästi parempi.
– Tietojärjestelmämme mukaan turkulaisia vuonna 2014 syntyneitä lapsia on 1 812, näistä 1 762 on saanut MPR-rokotuksen. Eli 97,24 prosenttia turkulaisista vuonna 2014 syntyneistä lapsista on rokotettu MPR:llä, kertoo Marttila.
THL:n mukaan Turussa on rokottamatta 158 lasta. Turun oman selvityksen mukaan 50 lasta tästä ikäluokasta on ilman rokotusta.
Tilastovirheet huomattiin Turussa jo muutama vuosi sitten, kun rokotusten kattavuudet julkaistiin edellisen kerran.
– Meillä kävi täällä THL:n rokotusosaston johtohenkilöitä perehtymässä asiaan. Lisäksi tietojen siirron selvittelyssä on ollut mukana järjestelmätoimittajamme. Selkeää syytä siihen, miksi kaikki tiedot eivät siirry, ei ole kuitenkaan havaittu, sanoo Marttila.
– Suurissa kaupungeissa lapsia on mukana rokotetutkimuksessa, jonka järjestää Tampereen yliopisto. Rokotukset tehdään siellä ja ne kirjataan jälkikäteen potilastietojärjestelmäämme. Näyttäisi siltä, että esimerkiksi nämä tiedot eivät siirry THL:n tilastoon.
Pitääkö Turussa nyt olla huolissaan tuhkarokkoepidemiasta?
– Olen huolissani jokaisesta rokotuskieltäytymisestä. Jokaisen lapsen tulisi ottaa rokotukset. En halua mitätöidä riskiä, vaikka luvuissa on heittoa. Epidemiariski on olemassa, sanoo Jane Marttila.
– Tuhkarokko on äärimmäisen tarttuva tauti, johon rokotuskaan ei tarjoa täydellistä suojaa. On mahdollista, että äärimmäisessä altistumisessa, esimerkiksi asumalla samassa tilassa, voi saada lievän tuhkarokon, vaikka olisi rokotettu.
Marttila muistuttaa, että osa ikäryhmän lapsista saa rokotuksen vasta myöhemmin.
– Kokemukseni mukaan tämä luku ei kerro, kuinka monta rokotuksia ottamatonta lasta loppujen lopuksi tulee olemaan 2014 syntyneiden ryhmässä. Nyt on ”muotia” hidastuttaa rokotusohjelmaa. Ajatellaan, että pienelle lapselle ei raaskita antaa niin paljon rokotteita. Ei ajatella sitä, että nimenomaan pienet lapset ovat alttiita vakavalle taudille.
“Olen huolissani jokaisesta rokotuskieltäytymisestä. Jokaisen lapsen tulisi ottaa rokotukset.”
Ylilääkäri Jane Marttila
Loimaalla alhaista rokotuskattavuutta on selvitelty, sillä rokotusvastaisuuden ei ole huomattu lisääntyneen.
Terveyskeskus on ihmetellyt, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole ottanut yhteyttä terveyskeskuksiin, joissa rokotustaso on jäänyt suositusten alle. Loimaa lähetti kyselyn asiasta THL:lle. Loimaan terveyskeskuksen johtavan hoitajan Anni Lintulan mukaan THL vastasi, ettei se ota yhteyttä yksittäisiin terveyskeskuksiin.
THL:n tilaston mukaan Loimaalla 89,9 prosenttia vuonna 2014 syntyneistä lapsista on saanut MPR-rokotuksen. Vuonna 2013 syntyneillä kattavuus oli 96,7 prosenttia, vuotta aiemmin jopa 97,7 prosenttia.
– Pikemmin rokotusmyönteisyys on noussut meillä esille. Vanhemmat rokottavat lapsiaan huolellisesti esimerkiksi ennen ulkomaanmatkoja, kertoo Lintula.
Uudenkaupungin terveyskeskuksessa THL:n tilasto saa suoran epäluottamuksen. Keskus selvitti itse MPR-rokotuksen saaneiden määrän vuonna 2014 syntyneiden joukossa sen jälkeen kun THL oli julkaissut tilastot. Oman selvityksen mukaan 199 lasta on saanut rokotteen. THL:n tilaston mukaan rokotettuja lapsia olisi vain 169.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen ymmärtää terveyskeskusten näkökulman. Hänen mukaansa tilastointivirheitä voi olla olemassa.
– On mahdollista, että tilastoissamme on heittoa verrattuna siihen, mitä yksittäinen terveyskeskus kokee omalla alueellaan.
Mahdollisia virheiden syitä on monia.
– Rokotusta ei kirjata käyntinä järjestelmään tai kirjauksen tekee opiskelija. On löydettävissä useita selittäviä tekijöitä, miksi tieto ei välttämättä siirry valtakunnalliseen rekisteriin, sanoo Puumalainen.
MPR-rokote annetaan yksivuotiaalle
- MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
- Ensimmäinen annos annetaan 12–18 kuukauden iässä. Toinen annos annetaan kuuden vuoden iässä.
- MPR-rokotteen takia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotapaukset ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan.
- THL laskee vuonna 2014 syntyneiden lasten MPR-rokotuksen kattavuudeksi 94,5 prosenttia koko Suomessa.
- MPR-rokotteen kattavuuden tulisi olla THL:n mukaan yli 95 prosenttia, sillä tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Uusin suositus on yli 97 prosenttia.
- Yksittäisiä tuhkarokko- ja sikotautitautitapauksia on raportoitu ulkomailta tartunnan saaneilla henkilöillä ja heidän lähikontakteillaan vain noin 0-5 tapausta vuodessa.
- Euroopassa on ollut laajoja tuhkarokkoepidemioita alueilla, joilla rokotuskattavuus on huono.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tuhkarokossa ihottuma kestää viikon
- Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse.
- Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita.
- Silmät ovat usein valonarat.
- Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon.
- Kaikkiin MPR-tauteihin liittyy vakavien jälkitautien, vammautumisen tai jopa menehtymisen riski.
- Tuhkarokko voi aiheuttaa kouristuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen tai jopa aivotulehduksen.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL:n kattavuuslaskemat
- Muutto otetaan huomioon
- Lapsi on mukana kattavuuslaskelmassa, jos hän on asunut syntymästä kahden vuoden ikään asti sellaisten paikkakuntien alueella, joista on saatu kattavasti rokotustietoja rokotusrekisteriin.
- Lapsi huomioidaan ainoastaan sen terveyskeskuksen kattavuuslaskelmassa, jonka kunnan alueella hän asuu raportin luontihetkellä.
- Väestötiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen tietoihin.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
