Yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen päättyi maaliskuun puolessavälissä. Monissa kodeissa jännitetään nyt, missä perheen nuoriso on ensi syksynä. Pääsy koulutukseen ratkaisee koko loppuelämän suunnan.
Joissakin kodeissa tunnot ovat toivottomat. Sofia tai Elias ei pysy koulun penkillä ja saa hädin tuskin peruskoulua loppuun. Miksi hän pärjäisi ammattikoulussa?
Viime syksynä kävin tekemässä Kunnallislehteen juttua NuortenPajasta, jonne paimiolaiset koulupudokkaat ohjataan. Juttukeikalla kävi yllättäen ilmi, että vain harvalla heistä on ongelmia esimerkiksi päihteiden kanssa. Suurin osa kamppailee ajan- ja arjenhallinnan kanssa: sängystä ei millään pääse aamuseitsemältä ylös, yöt valvotaan.
En kehdannut silloin sanoa, että tiedän täsmälleen, miltä se tuntuu. Osa väestöstä on geeneiltään voimakkaasti iltavirkkuja. Vaikka tekisin kaikkeni, kukun aina keskiyöllä pirteänä kuin peipponen ja kello 8 aamulla olen syvimmässä unessa. Jos on pakko, pystyn noudattamaan porvarillisia virka-aikoja, mutta se tuottaa suunnatonta kärsimystä ja vaatii epäinhimillistä itsekuria.
Iltavirkuilla ei ole vuorokaudessa sen enempää tunteja kuin muillakaan. Yökukkujan on opittava järjestämään päivänsä niin, että siihen mahtuu riittävästi työtä, vapaa-aikaa ja unta. Koska yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen ehdoilla, iltavirkut heitetään maailmaan yksin selviämään, ilman malleja siitä, mikä toimii ja mikä ei. Osa keksii omin päin, miten oman ja maailman rytmin saa kohdistettua, moni ei.
Iltavirkkuja tarvitaan. Suomen työmarkkinoilla on runsaasti sekä korkea- että matalapalkkaisia töitä, joissa voi säädellä omaa työaikaa tai työ tehdään ensisijaisesti ilta- ja yöaikaan. Silti lähes kaikki oppilaitokset noudattavat aamuvirkkujen rytmiä.
Iltavirkku ei lähtökohtaisesti ole huonompi tai vastuuttomampi ihminen kuin aamuvirkku. Onko meillä varaa siihen, että valtava määrä nuoria pudotetaan pelkän päivärytmin vuoksi jo perus- tai ammattikoulussa työmarkkinoilta? Eikö kouluissa voisi edes kokeiluluonteisesti järjestää ilta- ja iltapäiväryhmiä niille, jotka saavat silmät kunnolla auki vasta keskellä päivää?