Paimiolaisen Alanteen tilan satokausi on pitkittynyt. Mansikkaa saadaan kuluttajille jo kuutena kuukautena vuodessa.
– Ensimmäiset marjat istutettiin 6. maaliskuuta ja ensimmäiset poimittiin äitienpäivänä, Antti Alanne kertoo.
– Tavoite onkin, että tästä lähtien aina äitienpäivänä olisi jo mansikkaa. Se mahdollistuu mansikkalajikkeiden ja kasvihuonetyypin valinnalla, sekä valon määrällä, Aarni Alanne jatkaa.
Tilaa isännöivät isä ja poika ovatkin laatineet suunnitelman, jolloin mansikkaa myytäisiin toukokuun puolivälistä aina loka-marraskuuhun asti. Syy muuttuneeseen, pitkään myyntiaikaan on ihmisten ostokäyttäytymisen muokkaantuminen. Tarjonnan takaamiseksi kauden pituutta ja valikoimaa on täytynyt kasvattaa.
– Vaikka kertaostomäärä vähenee, ihmiset haluavat tuoretta, jolloin kasvukauden pitää olla pitkä. Meillä on kasvihuoneita, joissa viljely voidaan aloittaa aikaisin, Antti Alanne selvittää.
Tänä kesänä mansikkasato on pari viikkoa jäljessä edellisvuodesta. Huhtikuun kylmä jakso ilman aurinkoa, sekä touko-kesäkuun viileys ovat jarruttaneet marjojen kehittymistä. Vastaava kesä nähtiin pari vuotta sitten.
– Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään katastrofi, vaan pikemminkin rauhallinen startti. Jotta jatkossa sato saadaan vastaamaan tarpeita, tulee meille uusia kasvihuoneita tällaisia vuosia varten, Aarni Alanne kertoo.
– Kasvihuoneiden rakentaminen on riskien hallintaa ja samalla sopeutumista maatalousalan rakennemuutokseen, Antti Alanne toteaa.
Marjojen istuttaminen ajoitetaankin tarkkaan, mikä varmistaa, että niitä on tarjolla kiireisimpänä sesonkina.
– Pääsesonki alkaa heinäkuun alkupuolella ja kokee huippunsa heinä-elokuun vaihteessa. Juhannuksen jälkeen ei ole vielä suurinta ruuhkaa. Kun kasvihuonemarjat alkavat loppua, siirrytään kausihuoneen marjoihin. Kun kasvihuone tyhjenee, istutetaan sinne jo toista satoa syksyä varten, Aarni Alanne sanoo.
Tämän vuoden sato-ennuste on yllättävän hyvä. Mennyt talvi oli parempi kuin edellinen, sillä kovia pakkasia ei nähty.
Samalla kun sato on hivenen myöhässä säiden takia, on tuholaisiakin näkynyt vähemmän.
– Käytämme kasvihuoneissa biologista torjuntaa. Petopunkit pitävät tuholaiset luontaisesti kurissa ja kimalaiset levittävät sienipohjaista harmaahomeen torjujaa, Aarni Alanne kertoo.
– Ne ovatkin yhdet ahkerimmat kesätyöntekijämme. Saavat hyvät mansikat ja kukat palkaksi ja tekevät yhtä pitkää päivää auringon noususta laskuun kuin isäntäkin, Alanne jatkaa ja saa myös isänsä yhtymään nauruun.
