Lupiinit ovat taas kukkineet joka puolilla. Ovathan ne kauniita, varsinkin kirjavina rykelminä maaseudun tienposkessa… Moni katkaiseekin tuon näyttävän kukkasen maljakkoonsa ja saattaa samalla hankkia harmittavaisen vieraan kotipihalleen. Kuten niin moni rikkakasvi, tämäkin vieraslaji tuntuu juurtuvan jopa pelkkään kallioon ja eroon siitä on vaikea päästä.
Punakukkainen jättipalsamirykelmä ei sekään näytä silmiin huonolta, mutta siinä on toinen ilkimys, joka levittäytyy hetkessä. Ehkä tiedätkin tämän ”ampujakukan”, joka sinkauttaa kypsät siemenet parhaimmillaan kymmenien metrien päähän?
Kurtturuusut tuoksuvat ihanasti, mutta valtaavat nekin nopeasti kaiken elintilan hiekkaisilla rannoilla. Moni muu kasvi tukahtuu.
Kesän alussa vieraslajeista ja niiden luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamasta uhkasta puhuttiin julkisuudessa paljonkin. Hyvä niin, mutta surkeaahan se on nyt katsella ympärilleen kun nämä sitkeät vieraslajit vaan tuntuvat ilkkuvan rehevinä joka puolella. Kuin kukaan ei olisi yrittänytkään tehdä mitään.
Rivonmäen lenkin varrella Paimiossa joku oli vastikään repinyt lupiineja kasoihin. Hienoa mutta ilmeisesti vain yksityistä aktiivisuutta. Tällaisen aktiivisuuden tarpeessa olisivat polunvarret ja tienposket siellä täällä.
Suomessa vieraslajien torjuntatyö voi vielä tuottaa tulosta. Se vaatii vain herätystä ja oma-aloitteisuutta ja viitseliäisyyttä.
Monia lajeja voi ja ehtii kitkeä siihen asti, kun niiden siemenet eivät vielä ole ehtineet kypsyä. Esimerkiksi jättipalsamia voi repiä maastosta helposti pitkin kesää, sillä sen juuret ovat hennot ja irtoavat maasta helposti. Jos tämän tekee, ennenkuin kukinta alkaa, se on tehokas torjunta, sillä jättipalsami leviää nimenomaan siementäen.
Kaikkihan me haikailemme sitä, miten luontaiset niityt häviävät tai niiden kasvilajiston kirjo taantuu. Eikä kyse ole valitettavasti vain silmänilon häviämisestä, vaan myös siitä, että monet kasveista riippuvaiset eläimet häviävät. Niitä ovat esimerkiksi perhoset ja kuoriaiset.
Voi tietenkin olla niin, että viileät säät ovat vähentäneet perhosia, mutta selvästi niitä näkyy vähemmän. Samaan aikaan markkinoille tunkee kaikenmaailman perhosbaareja sun muita, kun oikeastaan kyse on siitä, että pitäisimme ympäristöä perhosille suopeampana.
Mitä jos vilkaisisit lähikulmille ja karsisit muutaman vieraslajin? Siinä puuhastelussa on sekin hyvä puoli, että kunto kohenee.
Taina Tukia
