Paimion Juntolantietä kulkiessaan moni on saattanut hieraista silmiään; mitä ihmettä pellolla oikein kasvaa?
– Ja on siihen joku joskus pysähtynytkin autollaan ja repinyt kasveja mukaansa. Minulta on myös kysytty, että onko tämä edes laillista, Severi Muntola nauraa.
Kyseisellä Muntolan viljelemällä pellolla kasvaa nimittäin hamppua. Moni mieltää hampun ennen kaikkea huumekasviksi, vaikka todellisuudessa se on paljon muutakin. Öljyhamppua viljellään ravinnoksi ja kuituhampusta taas voidaan valmistaa esimerkiksi köysiä tai vaikka vaatteita. Ja itse asiassa Muntolan ravinnoksi viljelemää hamppua ei voisi edes käyttää päihtymistarkoituksessa.
Kun samalla pellolla kasvaa sekä uros- että naaraspuolista kasvia, ne pölyttyvät keskenään ja samalla sen huumausainepitoisuudet laskevat. Muntola kertoo, että hampun kasvatusta myös pidetään silmällä erityisen tarkasti.
– ELY-keskus käy täältä joka vuosi ottamassa kasvustonäytteet, ettei hampusta löydy mitään pitoisuuksia, Muntola kertoo.
Hampun viljely ei ole koko Suomen mittakaavassakaan kovinkaan yleistä. Muntola arvioi, että Varsinais-Suomessa on muita hampun viljelijöitä korkeintaan muutama kymmenen.
Hän itse viljelee hamppua nyt toista vuotta. Idean sen viljelyyn hän sai törmätessään marttilalaiseen Murtolan Hamppufarmiin, joka valmistaa hampusta erilaisia syötäviä tuotteita; siemeniä, rouheita sekä hamppuöljyä. Hamppufarmin tuotteita myydään esimerkiksi Paimion lähiruokarengas Rekossa.
– Otin Hamppufarmiin yhteyttä ja kysyin tarvitsivatko he uutta hampun tuottajaa, Muntola kertoo.
Hamppu ei ole ainoa erikoinen kasvi, jota Muntola kasvattaa. Tämän lisäksi hänen pelloiltaan löytyy tavallisten viljojen lisäksi muun muassa sokerijuurikasta, tärkkiperunaa, härkäpapua sekä kuminaa.
– Yritän ottaa joka vuosi jotain uutta kasvia kasvatettavaksi, hän toteaa.
Vaikka nykyisin härkäpapua kasvatetaan ravinnoksikin, pääasiassa Suomessa sitä viljellään rehuksi. Niin myös Muntolan tilalla, missä sitä on viljelty jo monen vuoden ajan.
– Kauemmin kuin mitä tämä nykybuumi on kestänyt, Muntola toteaa.
Hänen mukaansa härkäpapu, samoin kuin hamppu ovat siitä helppoja viljelyskasveja, etteivät ne vaadi välttämättä kemiallisia torjunta-aineita. Haasteena niissä molemmissa on kuitenkin niiden pitkä kasvukausi.
– Tosin ne jaksottavat puintikautta, koska ne molemmat puidaan vasta perusviljojen jälkeen myöhäissyksyllä, hän kertoo.
