Sisällissodan tapahtumista Paimiossa – Juho Haapasalon kohtalo puhuttaa vieläkin

0

”Anna anteeksi meille ja menneille sukupolville sodat ja kaikki väkivalta. Anna anteeksi jokainen haava, jokainen lyönti.”
Muun muassa näillä sanoilla seurakuntapastori Päivi Nurmi toi Paimion seurakunnan tervehdyksen Paimiossa sisällissodan jälkimainingeissa raa’asti surmatun Juho Oskar Haapasalon (1.1.1883-15.5.1918) muistotilaisuuteen Paimion kirkkomaalle.
Varsinaisen muistopuheen tiistai-iltana järjestetyssä tilaisuudessa piti ohjaaja, näytelmäkirjailija Pekka Saaristo. Hänen puheensa perustana oli jo edesmenneen Jukka Saariston – Pekka Saariston isän – vuoden 1982 lopulla Kunnallislehteen kirjoittama artikkeli Juho Oskari Haapasalon syntymästä sata vuotta.
Lisäksi Pekka Saaristo luki otteita vuoden 2004 viimeisenä päivänä kuolleen isänsä Jukan kirjoittamista murteellisista muistelmista, joissa kerrotaan räätäli Haapasalon kauhujen täyttämästä kujanjuoksusta:
”Haapasalo oli Vistal vankittuna, ko muutama miähe ottiva hänen kärryl ja veivä Tarvasjoen tiä vartte ja ampusiva ja hautasiva sinne. Yks paimiolaine isäntä sanoski jälkke näil murhamiähil, et te tapotte väärä miähe, ko piti Paimios parema järjestykse ko mones muus paikas sillo punaste aika.”
Isänsä tekstiin tukeutuen Pekka Saaristo totesi, että ”on Haapasalon ansiota, että Paimiossa tapahtui harvinaisen vähän väkivallantekoja punaisten hallinnon aikana”.
– Muutamia pidätyksiä ja pahoinpitelyjä lukuun ottamatta Paimiossa ei punaisten hallinnon aikana väkivaltaisuuksia tapahtunut. Osaltaan tämä johtui varmaankin paimiolaisesta työväen järjestötoiminnasta, jossa väkivalta oli ehdottomasti tuomittua.

Ohessa Kunnallislehdessä 10.6. 2014 julkaistut jutut koskien Juho Halkilahtea ja sisällissodan vaiheita Paimiossa.

Erkki Granö laskemassa seppelettä Juho Haapasalon vastikään kunnostetulle hautapaadelle. Penkillä Kerttu Peltonen (vas.) ja Maire Heino.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5457_

5458_

5459_

5460_

 

 

Lue lisää 18.5.2018 lehdestä