Uutisia tarvitaan edelleen, vaikka siitä ei olekaan tietoa, miten uutiset tulevaisuudessa kuluttajille tarjotaan. Alan hiljattaisessa tutkimuksessa pyydettiin ihmisiä arvioimaan uutisten seuraamiseen käyttämänsä ajan muutosta. Melkein puolet suomalaisista arvioi siinä uutisten käytön kasvaneen viime vuosina. Vain viidennes arvioi uutisten käytön vähentyneen.
Vaikka usein epäillään, että nuoret eivät ole niinkään selvillä ”maailman menosta”, niin eniten uutisten parissa viettämäänsä aikaa olivat lisänneet 18–24-vuotiaat. Tästä ikäluokasta 70 prosenttia arvioi lisänneensä uutisten seuraamista viime vuosina.
Samassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä uutinen tarkoittaa. Iästä riippumatta uutisen todettiin olevan jotain uutta, ajankohtaista, tärkeää tai kiinnostavaa. Asia tai tapahtuma, jolla on merkitystä yksilölle, ryhmälle tai yhteiskunnalle. Uutinen on luotettavaa tietoa, joka nojaa faktoihin.
Trumpistit pitkin maailmaa ja meilläkin vähättelevät mediaa ja toimittajien työtä, joten meille toimituksellista työtä tekeville oli hyvä viesti se, että 60 prosenttia vastaajista totesi, että uutinen on toimittajan tekemä. Lähes kaikki osaavat jo kyseenalaistaa tietyt uskomuksia välittävät mediat, kuten myös sometulviin aktiivisesti osallistuvat trollaajat. Edes tuttavan linkkaamaan tai tekemää julkaisua sosiaalisessa mediassa vain hyvin harva pitää uutisena.
Uutistulvat ovat kuitenkin yhä useammin monikanavaisia. Keskusteluun onkin monessa yhteydessä noussut se, toimivatko toimitusten uutiskriteerit näissä tulvissa niin kuin niiden pitäisi. Se on hyvä ja tärkeä kysymys, jota me tekijätkin välillä mietimme. Kiinnostavuuden nostamiseksi uutisia tehdään välillä myös turhan kepein kriteerein. ”Vanhojen” aiheiden lämmittely on ilmiö, joka usein hämää kuluttajaa. Tapahtumien seurantajutuissa rönsyily ja pikkunyanssien pilkkominen uusiksi jutuiksi johtaa harhaan. Unohdetaan, mikä on olennaista ja tärkeää, kun vetävien otsikoiden perässä ”päivitetään” uutisia. Peiliin katsomisen paikka meille toimittajille.
Kuluttajien tiedontarpeita on palveltava, mutta kiire ja kilpailu ei saa tärvätä lopputulosta. On ehkä paikallaan kerrata, että toimittajien pitää toistuvasti esittää itselleen olennaisia kysymyksiä, kuten onko tämä totta. Onka tämä nyt ajankohtaista? Miten tämä koskettaa lukijoita, joita tavoittelen? Muuttuuko jokin oikeasti?
Taina Tukia
