Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtajan autokauppasotku on aiheuttanut juopaa ryhmien välille kesken muiden kuntapolitiikan kiireiden, kuten vaikka budjettivääntöjen. Iskuissa ja kolhuissa lie parantelemista pidemmäksi aikaa.
Lopultakin kyse on varsin yksinkertaisesta asiasta, ja siitä poliittiset ryhmät ovat yhtä mieltä. Paikallispolitiikan konkarilta hukkui autokaupoissa luottamusrooliin kuuluva vastuu. Keskustelujen kehään on sen jälkeen heitetty ymmärrettävät syyt ja kohtuuttomat seuraukset, jopa kateuskorttikin.
Valitettava fakta on, että moka tapahtui, ja sen läpikäynti ensin koetteli ja sitten vei luottamuksen. Käteen jäi tässä pelissä mustapekka-kortti.
Politiikka on usein raadollista. Joskus käy niin, että kun ikävät asiat nousevat esiin, siinä käydään kammalla sitten läpi vanhojakin kaunoja ja erimielisyyksiä. Tällaisia näytelmiä politiikassa riittää ihan valtakunnan huipullakin.
Ajan henki ei salli poliitikoilta tai muilta julkimoilta harkitsemattomia sanavalintoja saati ihan oikeita virheitä, vaikka sellaiset kuuluvat ihmisen elämään. Samaan aikaan sananvapauttakin koetellaan osoittelemalla erilaisia ilmiöitä ja niiden kannattajia. Hyvin ankaria ovat kylä- ja sometuomioistuimet, jotka jakavat tuomioita heppoisin perustein ja usein väärin tiedoin. Ne vetelevät kulisseissa omia lankojaan ja synnyttävät paineita poliitikoille. Vain harvoja hankalia asioita pystytään enää ratkomaan pienessä piirissä ja konsensushengessä, vaikka moni konkaripoliitikko niin toivoisi.
Tällä kertaa saattoi käydä niin, että kokoomusryhmällä maksatetaan nyt kalavelkoja vähän muustakin. Sitä ilmentävät toimitukseen kantautuneet kommentit, joissa ihmetellään ihan henkilöihin mennen, mihin Paimion kuntapoliitikkojen käytöstavat ja moraali ovat kadonneet esimerkiksi nettikeskusteluissa. Jos jokin ei näytä hyvältä, se ei selittämisellä kaunistu, eikä ainakaan muiden osoittelemisella. Tämän kokoomuksen suunnalle sinkoavan ja ”kännyköissä asuvia henkilöitä” osoittelevan kommentin joku voi somessa julkaistakin, mutta toimitusta sitovat journalistin ohjeet, joiden perusteella sellaista ei voi lehteen painaa.
Kohtalon ironiaa, että Ilola ei nettikeskusteluihin ole osallistunut ollenkaan. Puheenjohtajuuden hoidosta hän saa laajalti myös kiitosta. Mies on myös ”mukava, avoin, reilu, helposti lähestyttävä ja aina apuun ehtiväinen”. Melko vakuuttunut voikin olla siitä, että vaikka hän nyt joutunee ottamaan taka-askeleen, niin kannatusta ja tukea löytyy.
Ja tuleehan niitä vaaleja taas.
Taina Tukia