Miltä näyttääkään pääpiirteissään kuntien taloudenhoito? Kunnallisten palvelujen ylläpitäminen ja kipukohteisiin panostaminen maksaa. Sen lisäksi Kaarina laittaa kouluja kuntoon ”urakalla ja laskuun”, eli investoinnit edellyttävä rajua lainanottoa. Paimiossa jo vuosia tehdyissä kouluremonteissa loppu sentään häämöttää, mutta lainataakka on raskas. Sauvossa ei liikkumavaraa olisi ilman näitä pakollisia koulu- ja päivähoitoinvestointejakaan.
Kuntien taloudenpito on siis ihan jotain muuta, kuin mitä kansantalouden kasvun perusteella luulisi. Hyvä taloustilanne ja työllisyys eivät ole heijastuneet kuntakenttään kasvavina verotuloina oikeastaan missään kuntakentillä. Kuntalaiset eivät ansaitsekaan niin hyvin, mitä tälle vuodelle kuviteltiin, se kävi ilmi kun verotilitykset jäivät odotetusta.
Valtio jatkaa silti monessa kohden menoleikkauksia, siirtää kuluja kunnille ja pudottaa samaan aikaan kunnille maksettavia valtionosuuksia. Kuntatalouden epävarmuus siis vain pahenee. Ainoa tapa kasvattaa tuloja on nostaa verotusta ja taksoja, ja rahoittaa investoinnit paljon mainostetulla ”nollakoron” lainalla, mutta tälläkin tiellä on mutkansa, kuten tiedetään.
Kunnallisveroa ei Kaarinassa, Paimiossa eikä Sauvossa ole kuitenkaan haluttu nostaa, koska tiedetään, että se syö vetovoimaisuutta.
Ei käy kateeksi, ei päättäjiä, eikä kuntalaisia, koska ajalla on hintansa. Monien talousviisaiden mielestä talouskasvun viisari on jo kääntymässä alaspäin. Rahoituslaitokset tarkkailevat ja varoittavat. Ei isoja mullistuksia tarvita, kun talous voi sakata.
Niin pienten kuin ikääntyvienkin hoito maksaa, ja kun veronmaksajien määrä laskee, tämäkin rankaisee kuntien taloutta jo muutamassa kuukaudessa. Lasten ja nuorten pahoinvointi käy kukkarolle kun panoksia on laitettava hoitoon ja hoidontarpeen ennaltaehkäisyyn. Tuttua menoa menneiltä vuosilta ja arkea varmasti jatkossakin.
Eri toiminnoista haetaan säästökohteita, mutta niiden toteutuminen on usein sekin sattumanvaraista ja kyse yleensä on pienistä viilauksista. Kun jossain saadaan säästettyä, kovin herkästi odottaa muualla jo uusi rahareikä. Kun niin kovin monia kohteita ei ole mistä karsia, niin heijastuuhan tämä väkisinkin palveluihin ja henkilöstöön, aikaa myöden.
Sitten se kysymys on taas jo edessä: mitä ne peruspalvelut oikein ovat, ja mitkä niistä ovat sellaisia, jotka on pakko hoitaa?
Taina Tukia
taina.tukia@kunnallislehti.fi
