13 viikkoa ja sitten kevään eduskuntavaalit on käyty ja ”valtakunnan kaapin päälle” on valittu 200 kansanedustajaa. Se on selvää, että valtaapitävien joukko on osin uusi ja osin vanha ja melko todennäköisesti myös poliittiselta jakaumaltaan erilainen kuin nykyinen. Muutapa siitä ei sitten vielä voi sanoakaan.
Sellaista politiikka on. Kannatuksen muutos on jatkuvaa. Tänään ehdokas saattaa olla valokeilassa. Huomenna hän voi olla poliittisten vastustajien tähtäimessä väärin valittujen sanojen tai vaikka irralleen poimittujen ajatusten perusteella. Viimeiset vaaliviikot heiluttavat tilannetta voimakkaasti, sillä vaikka ennakkoäänestämisestä onkin jo tullut varsinaista vaalipäivää merkittävämpää, lopullinen vaalitulos selviää aina vasta kun vaaliuurnat avataan.
Vaalien alla ennustamisesta ja arvailemisesta tulee aina jonkinlaista julkista hupia, johon me tiedotusvälineissäkin laitamme lusikkamme. Nyt siihen hupiin liittyy tietty ennalta-arvaamattomuus sen myötä, että ensimmäisen kerran näissä vaaleissa pelätään myös ulkopuolisten tahojen yrittävän vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Yhdysvaltain, kuten myös Ranskan presidentinvaalien jälkimainingeissa trollaus ja vaikuttamisyritykset tiedostetaan ja viitteitä tästä on todella olemassa.
Sanomalehtien Liiton teettämä tutkimus viime vuoden lopulla kertoi, että peräti kolmasosa suomalaisista pitääkin todennäköisenä, että jotain vaikuttamisyrityksiä tapahtuu. Tutkimuksen mukaan äänestäjät epäilevät, että eduskuntavaaleihin pyrkii vaikuttamaan jokin ulkopuolinen taho eli esimerkiksi vieras valtio tai joku muu epäjärjestystä lietsova taho.
On hyvä, että trollausta ja tietoista väärän tiedon levittämistä osataan epäillä ja siten ehkä myös torjua. Nämä ovat tiettävästi ensimmäiset vaalit, joita silmälläpitäen maan hallinto järjestää puolueille koulutusta siihen, miten torjua mahdolliset trollaukset ja tietoiset asioiden vääristelyt. Se kertoo, että uhkaan suhtaudutaan vakavasti.
Kevään vaaleissa tulos ratkeaa sen perusteella, millaiset asiat ja henkilöt nousevat esiin, ja äänestäjien näköpiiriin. Vaaliohjelmat ja puoluejohto linjaavat keskustelun pääsuunnat todennäköisesti lukuisissa eri vaalitenteissä ja haastatteluissa, mutta vaalipiireittäin korostuvat ja esiinnousevat äänestäjien arkeen konkreettisesti kuuluvat asiat.
Täällä Varsinais-Suomessa olennaisia puheenaiheita ovat jälleen kerran työllisyys ja työvoimapula, koulutustarpeiden tunnistaminen ja ihmisten liikkumiseen ja asumiseen läheisesti liittyvät seikat. Hyvin todennäköisesti vaalikeskusteluissa esiin nousevat maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Äänenpainot näiden ympärillä voivat myös kärjistyä.
Toimitus aikoo nostaa käytävää keskustelua julki mahdollisimman laajasti.
Taina Tukia
