– Koko perheen huomioonottaminen on korostunut. Neuvolakäynneillä ei mietitä vain vauvan tai lapsen kasvua, vaan kuulostellaan miten koko perhe voi, miten vanhemmat pärjäävät lapsen kanssa ja myös keskenään, entä sitten sisarukset, kuvaa pitkään neuvolatyötä Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa tehnyt terveydenhoitaja Tarja Entonen.
Nykyään äidit kotiutuvat synnytyksen jälkeen melko nopeasti ja ensimmäisen sairaalan jälkeisen kotikäynnin hoitaa äitiysneuvola. Lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaaksi kun lapsi on viikon-kahden ikäinen.
Ensimmäisillä käynneillä kiinnitetään erityisesti huomiota vauvan painoon, mikä tietenkin kertoo imetyksen sujumisesta.
Imetys on suositeltavaa, se tiedetään, mutta Entonen korostaa, että imetyksen onnistuminen on monen tekijän summa. Neuvolassa seurataan kokonaisuutta, ja on tilanteita, jolloin on siirryttävä korvikemaitoon.
– Korvikkeet ovat hyvä vaihtoehto ja yhtälailla lapsi kasvaa. Aina pitää huomioida äidin jaksaminen.
Nettikeskusteluissa lastenhoidosta ja esimerkiksi juuri imetyksestä jaetaan herkästi vahvoja ja vaativia mielipiteitä. Tällaista ehdottomuutta Entonen soisi monen vanhemman karttavan ja luottavan enemmän itseensä.
Toisinaan neuvolassa äiti ja isä voivatkin paljastaa, että netistä on luettu jotain aihetta koskien keskusteluja ja kommentteja. Sitten on epätietoisuutta, miten toimia. Silloin neuvolantäti toivoo osaavansa kannustaa vanhempia luottamaan itseensä ja käyttämään maalaisjärkeä. Tyypillisiä neuvolassa esiin nousevia aihealueita vauvavaiheessa ovat pienokaisen nukkumiseen ja vatsavaivoihin liittyvät huomiot.
– Lapsen kasvu ja kehitys on aina yksilöllistä. Joku vauva posottaa täydet yöt ja toinen heräilee koko ajan ja äidit suhtautuvat eri tavoin. Joku jaksaa heräilyt, toinen väsyy yhdestäkin.
