Sote- ja maakuntauudistus kaatoi maan hallituksen, mutta työ jatkuu, sillä eri tahot korostavat uudistuksen tarvetta. Varsinais-Suomessa uudistusta valmistelleet asiantuntijat näkevät tilanteen valitettavana, sillä palvelujen kehittämistarpeet on tunnistettu.
Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo tuo esiin, että muutosvalmistelussa ollaan syksystä 2018 asti keskitytty palvelujen sisältöjen kehittämiseen hallintorakenteiden sijaan. Esimerkkejä konkreettisesta kehittämistyöstä on paljon, kuten esimerkiksi se, että yhteinen potilastietojärjestelmä on syntymässä, lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään, varhaista tukea parannetaan perhekeskusmallin avulla ja ikäihmisten ja omaisten palvelut kehittyvät kuntien yhteistyönä kaksikielisen KomPAssin myötä.
– Olemme koonneet kehittämistarpeita myös mm. vastaanottopalveluihin, erikoissairaanhoitoon, vuodeosastotoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin liittyen. Sote‐kenttä on siis hyvin kartoitettu ja vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on parantunut selvästi.
– Eväät yhteiseen kehittämiseen ovat maakunnassa hyvät, eikä paluuta entiseen ole. Kunta on yksittäisenä sotetoimijana liian pieni, varsinkin ICT-järjestelmät ja sähköisten palvelujen kehittäminen eivät onnistu hajanaisessa rakenteessa, Parpo analysoi.
Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelija Kaisa Äijö muistuttaa, että monimutkaiselta vaikuttavassa kokonaisuudessa tavoitteena on luoda kestävästi hyvinvointia asukkaille ja toimintaedellytyksiä yrityksille sekä huolehtia ympäristöstä.
– Meillä on enemmän tietoa kuin koskaan käytettävänä uuden ja vaikuttavamman järjestelmän kehittämiseen. Tätä tilaisuutta ei kannata hukata, Kaisa Äijö toivoo.
Antti Parpo ei usko, että palvelujen kehittäminen yhteistyössä katkeaa Seuraavaksi käynnistetään vuoropuhelu kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja mietitään, millä tavalla palveluita kehitetään yhdessä. Seuraavan hallituksen linjaukset määrittelevät jatkotyöskentelyn suunnan ja tahdin, mutta Parpo olettaa, että sotepalvelujen uudistaminen tulee jatkumaan.
Kimpassa-Allihopa -muutosorganisaatiossa on tällä hetkellä noin 30 henkilötyövuotta ja työsopimukset on tehty pääsääntöisesti maaliskuun loppuun asti.
Muutosorganisaatio valmistelee kokoavaa aineistoa niistä varsinaissuomalaisista palveluista, joita kannattaa jatkossakin kehittää, hallintomallista huolimatta.
