Sauvolainen Salmensuun tila on Suomen neljänneksi suurin ja Varsinais-Suomen suurin viljelijätukien saaja. Tila on saanut viime vuonna 858 000 euroa viljelijätukia, ilmenee Ruokaviraston keskiviikkona julkaisemista maataloustukitiedoista.
Tila on keskittynyt lihanautojen kasvatukseen. ( Juttua täydennetty 21.3. klo 13.50)
Maataloustukia maksettiin Suomessa viime vuonna noin 2 miljardia euroa. Tästä viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa.
Viime vuoden suurimmat viljelijätuet sai vihtiläinen viljanviljelijä Niko Olavi Ahlqvist. Hänelle myönnettiin tukia vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Hän oli suurin viljelijätukien saaja myös toissa vuonna.
Lihanautojen kasvattajat ovat hyvin edustettuina suurimpien tuen saajien joukossa. Kymmenen suurimman joukosta puolet oli lihatiloja. Kolme oli lypsykarjatiloja ja yksi porsastila.
Lihanautatilat nousevat ylös viljelijätukilistalla kahdesta syystä. Eläinten lukumäärä on yksi tekijä ja toinen on lihasta saatava markkinahinta.
– Tukilistojen kärjessä ovat isot kasvatusyksiköt. Nautatilat nousevat esiin tuotantosuunnan takia. Siinä tuotantosuunnassa tuen merkitys on iso, sillä lihan markkinahinta ei vastaa tuotantokustannuksia, kertoo neuvotteleva virkamies Martti Patjas maa- ja metsätalousministeriöstä.
Paimion suurimmat viljelijätuet maksettiin Timo Lehtiselle. Lehtisen tukimäärä on reilu 341 000 euroa. Kakkosena on hänen johtamansa Rekottila Oy, joka sai myös rakennetukea. Tukimäärät yhteensä lähes 307 000 euroa. Paimion kolmanneksi suurin tuensaaja on Saaren tila Oy, jolle on maksettu sekä viljelijä- että rakennetukia. Tukimäärä on yhteensä lähes 178 000 euroa.
Paimion kymmenestä suurimmasta tuen saajasta yli puolet sai yli 150 000 euron tuet. Neljäntenä listalla on Mikko Yrjövuori, sitten maatalousyhtymä Ansio Mikko ja Mauri, maatalousyhtymä Muntola Elina, Pekka ja Severi ja lypsykarjatilaa pitävä Kimmo Määttänen. Alle 150 000 euron tuet maksettiin Perttu Härmälälle, mansikkatilan pitäjä Aarni Alanteelle ja Jarno Tuomiselle.
Sauvossa Salmensuun tilan jälkeen suurin tukipotti 270 000 euroa maksettiin Wilhelm Rosenlewille ja Erno Mikkolan tuki oli samaa luokkaa. Petteri Knuutilan viljelijätuki oli reilut parisataatuhatta. Seuraavina listalla ja alle parinsadan tuhannen euron tukisummissa ovat lypsykarjatilallinen Roope Lehtinen, Kari Alakylä, Erik Söderholm, Mikkolan marjatila, Mari Suominen ja Perttu Huuhka.
Kaarinassa Puutarha Timo Juntti Oy:lle maksettiin lähes puolen miljoonan euron tuet, ja suurin osa oli rakennetukea. Seuraavina listalla olevien tuet ovat sadan ja 200 000 euron välissä, tuen saajina Peimarin Koulutuskuntayhtymä, Alaskartanon maatalousyhtymä, Markku Ranne, maatalousyhtymä Tähkämaa Juha ja Tähkämaa Sanna-Maija, Jukka Näsänen ja Vesa Riihihuhta.
Kaarinassa kymmenen suurimman listalla jo kahdeksannen eli Lindroosin Puutarha Oy:n tukipotti jäi alle sadan tuhannen euron.
Pro Agrian potti maakunnan suurin
Varsinais-Suomessa suurimmat tukipotin keräsi Pro Agria Länsi-Suomi, joka sai erityisesti hanke- ja yritystukia. Pro Agria tarjoaa asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen. Se sai tukia yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Tukia on maksettu nimikkeillä koulutus ja tiedonvälitys, neuvontapalveluiden kehittäminen ja leader.
Maakunnan suurimpien tuensaajien listalla on kakkosena salolainen Maitohuhta Oy, joka on saanut erityisesti rakennetukia. Kokonaistukimäärä on lähes 1,2 miljoonaa euroa.
Mynämäkeläinen Agrox Oy on saanut lähes 1,2 miljoonaa euroa hanke- ja yritystukia. Maakuntalistan kärkipäässä on myös Turun yliopisto reilun miljoonan hanke- ja yritystuilla.
Koko Suomessa maataloustukien määrä pysyi toissa vuoden tasolla.
Viljelijätukea ovat suorat tulotuet, luonnonhaittakorvaus, kansallinen viljelijätuki, ympäristökorvaus ja muut viljelijätuet.
Viljelijätukien lisäksi maaseudulle maksetaan rakennetukia, markkinatukia sekä hanke- ja yritystukia. Suurimmat tuet sai Suomen metsäkeskus, jolle maksettiin erilaisia tukia yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.
(juttua täydennetty to 21.3. klo 13.50)
