Ja mitä niitä muita sanontoja onkaan? Juhannukseen mennessä ehdittiin näilläkin kulmilla juuri setviä ”valmiiksi” viime vuodelta kuntien heikot tilinpäätökset ja käynnistää myös jo ensimmäiset kuluvan vuoden kulukarsinnat. Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton virkamiehet varoittelevat jo siitä, miten tiukalta talous näyttää jatkossa.
Maan uusi hallitus lupasi ohjelmassaan, että ensi vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat noin miljardilla eurolla, mutta se ei tarkoita, että kuntatalous vahvistuisi samalla euromäärällä. Valtionosuuden kasvu ei ole tulonlisäys kunnan kassaan, kun samaan aikaan on luvassa kustannusten kasvua tai jonkun muun tulon vähennys. Esimerkiksi lomarahojen leikkaukseen liittyvä valtionosuuden vähennys päättyy ensi vuonna. Valtionosuudet kasvavat noin 260 miljoonaa euroa, ja samalla summalla lisääntyvät kuntien palkkakustannukset.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna talouskasvu jää tulevina vuosina aikaisempaa maltillisemmaksi; talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019. Työllisyysasteen nousu sinne hallitusohjelmassa luvatulle tasolle antaa odottaa itseään, jos koskaan toteutuukaan.
Viime vuonna kaksi kolmasosaa kaikista maan kunnista teki alijäämäisen tuloksen. Kaarina, Paimio ja Sauvo myös. Tiukalta ja hankalalta talous näyttää jatkossakin. Pienessä kunnassa muutama miljoona on iso raha, ja isommassa kymmenen. Kaarinassa on näyttänyt jo hetken siltä, että vauhdin huuma hämää. Paimiossa on turha tuudittautua siihen, että koulukorjaukset olisivat kohta ohi, töitä riittää toisaalla. Sauvossa teetetään henkilöstöstrategiaa, vaikka totuuden nimessä se kuulostaa hiukan hassulta. Suurin osa kunnan työntekijöistä on kuitenkin tehtävissä, joita on pakko lakisääteisesti hoitaa. Kansliatiimi on jo kapea.
Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja tuo kikyn lomarahaleikkauksen päättyminen. Koulujen lisäksi tiestöt ja kunnallistekniikka ovat uusimis- ja uudisrakentamiskierteessä.
Talouden asiantuntijat ennustavat, että tältä vuodelta kuntien alijäämä kasvaa 2,5 miljardiin euroon ja se on historian heikoin tulos. Kun kuntien tulot eivät riitä kattamaan menoja, on pakko kysyä, millä hetken päästä eletään. Miten pitkälle lainoilla voi elää?
Hallitusohjelmaan kirjattiin vaalien jälkeen paljon hommia, ja lupausten täyttäminen maksaa. Esimerkkinä vaikkapa vanhuspalvelulain päivitys ja hoitotakuun tiukentaminen. Tärkeitä asioita, mutta jokainen sen tietää, että yhdelle tärkeä juttu, ei toisen listalla olekaan yhtä tärkeä. Kuuman vaalikevään jälkeen edessä on kohmeloinen syksy, kun paikalliset poliitikot joutuvat kiemurtelemaan kustannusten kasvun ja hankalien karsintojen kanssa.
Taina Tukia
