Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön teettämä selvitys Paimion parantolan mahdollisesta tulevasta toimintamallista on valmistunut. Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö ja Paimion kaupunki perustavat säätiön hallinnoimaan parantolaa.
Tänään hallituksen lisätalousarvioneuvotteluissa käsiteltiin selvitystä ja parantolan tuleva hallinnointi- ja hoitomallia. Valtiolta on luvassa rahoitusta hankkeelle kolme miljoonaa euroa. Edellytys on, että sairaanhoitopiiri luovuttaa kiinteistön säätiölle korvauksetta. Käytännössä tämä on todennäköistä, sillä sairaanhoitopiiri on ollut kiinteästi mukana keskusteluissa, mutta päätöksenteko asiassa vaatii tietenkin oman virallisen prosessinsa.
Valtio on luovuttamassa säätiön peruspääomaksi puoli miljoonaa euroa, ja sitoutuu myös enintään 2,5 miljoonan euron hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin seuraavien neljän vuoden aikana. Alvar Aalto Säätiö ja Paimion kaupunki luovuttaisivat säätiön peruspääomaksi molemmat vähintään 30 000 euroa. Nämä ovat reunaehdot valtion mukaantulolle.
Selvityksen mukaan säätiön pitää tehdä suunnitelma, miten edetään, sekä hakea rahoitus ja käyttäjiä ja tehdä tarvittavat peruskorjaukset. Käytännössä laatia toiminta-ajatus, jonka pohjalta Paimion parantolalle voidaan hakea rahoitus ja käyttäjät sekä tehdä tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet.
Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kommentoi, että kaupunki on ilman muuta lähdössä mukaan säätiöön, mutta päätökset tehdään valtuustossa syksyllä. Hän toteaa, että tärkein askel eteenpäin otettiin, kun valtio sitoutui kantamaan osavastuuta parantolan tulevaisuudesta.
– Säätiön tehtävä nyt sitten on hakea pysyviä ratkaisuja koko kiinteistön tulevaisuutta ajatellen. Tänään julkistettu selvitys ja valtion sitoutumispäätös jäsentävät miten tästä mennään eteenpäin.
Sairaanhoitopiirin hallituksen 1. varapuheenjohtaja, paimiolaistaustainen Ville Valkonen on hänkin tyytyväinen nyt julkistettuun ratkaisumalliin, jota hänen mukaansa on työstetty ministeriön ja selvitysmiesten kanssa hyvässä hengessä ja tiiviissä yhteistyössä. Valkonen toimii hallituksessa kokoomusryhmän vetäjänä, ja hän kertoo seuranneensa asian etenemistä erityisellä mielenkiinnolla, sillä hänen syntymäkotinsa on vajaan kilometrin päässä parantolasta.
– Tuttuja, itsellekin läheisiä seutuja. En olisi uskonut, että päädyn tekemään ratkaisuja sen kohtalosta, ja nyt olen tyytyväinen, että näin pitkälle on edetty.
Sairaanhoitopiirissä tiedostettiin jo ajat sitten, että ostajaa tälle kiinteistölle ei hevin löydy, joten nyt suunniteltu säätiöittäminen siirtää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden leveimmille hartioille ja tukee mahdollisesti samalla sitä, että alueella säilyy eloisaa toimintaa. Näin arvokas rakennuskokonaisuus ja irtaimisto säilyvät.
Haasteena ja kannustimena Parantolan tulevaisuutta koskevien kestävien ratkaisujen tekemiseen on se, että niin päärakennuksen kuin muidenkin alueen rakennusten osalta korjausvelka kasvaa koko ajan.
Kulttuuri- ja hyvinvointimatkailua?
Paimion parantolassa on selvitysten mukaan mahdollisuuksia kulttuuri- ja hyvinvointimatkailuun. Selvityksen mukaan parhaan mahdollisuuden liiketoiminnalle tarjoaisi monikäyttömalli, jossa tiloja käyttäisi usea terveyden ja hyvinvoinnin alan toimija. Tällä tietoa ei ole selvillä, millaiset mahdollisuudet nykyisellä tilojen päävuokralaisella MLL:lla on jatkaa toimintaa alueella. Ainakin selvityksen kirjausten perusteella sen pitäisi olla mahdollista.
Selvityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekivät varatuomari Heikki Alanen ja diplomi-insinööri Olavi Hiekka.
Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Se on rakennettu vuosina 1929-33. Parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Rakennus on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti toimintansa Paimion parantolassa vuonna 2015 ja käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.
(uutista päivitetty klo 17.13)
