Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun viimeisenä päivänä kuluneeksi 80 vuotta. Sodan seurauksena johannekselaisia asutettiin ensin Karjalasta etenkin Porin seudulle Ahlaisiin. Jatkosodan jälkeen heitä asutettiin Paimioon, Piikkiöön, Lietoon ja Kaarinaan.

– Ihmisiä sijoitettiin neljään pitäjään riippuen siitä, miten he aikanaan Johanneksessa asuivat. Jos oli asunut meren lähellä, pyrittiin sijoittamaan meren lähelle vastaaviin olosuhteisiin. Toki paikkojen löytämisessä kesti. Varsinaissuomalaiset katsoivat pitkin nenän vartta monia tulijoita, varsinkin jotkut, jotka joutuivat luovuttamaan omaa maataan, Johannes-seuran puheenjohtaja Janne Aso kertoo.

Tulijoiden seurauksena paikkakuntien asukasmäärät nousivat. Iloiset karjalaiset soluttautuivat jäyhään kulttuuriin ja perustivat esimerkiksi kauppoja ja yhdistyksiä. Heidän ansiostaan pystyssä on myös itsenäisyyspäivänä 70-vuotta täyttävä Johannes-seura, joka perustettiin vuonna 1949 Paimion Tillintuvalla.

Janne Aso on toiminut seuran puheenjohtajana viimeiset kymmenen vuotta. Hän on vieraillut lukuisia kertoja Karjalassa ja luonut yhteistyötä seuran ja nykyisen Johanneksen alueen välille esimerkiksi ystäväkunta-sopimuksella.

– Seuralla on sille suunnalle hyvät suhteet, koska ymmärrämme paikallista kulttuuria ja teemme yhteistyötä. Etenkin paimiolaisella Seppo Santalalla on Johannekseen suhteita. Paikallinen sosiaalikeskus järjestää vanhuksille ja lapsille ohjelmaa ja Santala vie lahjoituksena sinne tavaraa. Sosiaalikeskus onkin ollut tärkeä avain alueelle, Aso kertoo.

Ennen Johannes-seuran 70-vuotisjuhlapäivää vietetään 3. elokuuta Johannesjuhlaa Liedon keskuskoululla.

Lue lisää 30.7.2019 lehdestä

Jätä kommentti