Paimiolaisen keksijä-nero August Pyölniitun alkuperäisten kirjoitusten olemassaolo ei ole mikään itsestäänselvyys. Aikanaan tyhjillään olleen ja nykyisin museona toimivan Pyölniitun kotitalon vaiheissa suuri kasa kirjoituksia oli kuljetettu muualle, ilman merkintää mihinkään rekisteriin.
– Sain soiton noin vuonna 1993 Paimion koulukeskuksen vahtimestarilta. Hän kertoi, että koululla oli valtava määrä pahvilaatikoita täynnä papereita ja halusi, että museoihmisenä kävisin niitä katsomassa, Pyölniitun museota ylläpitävä, Aboa Vetus & Ars Novan museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera kertoo.
Paperikasat nähtyään hän tunnisti niistä Pyölniitun käsialan.
– Otin paperit pakettiauton kyytiin ja soitin Turun Maakunta-arkistoon ja vein ne sinne säilöön. Pari vuotta sen jälkeen järjestin Kansalaisopistolla Akun Arkistotalkoot -kurssin, jossa materiaali inventoitiin talven aikana. Seuraavana vuonna saatiin määräraha, jonka avulla pystyttiin järjestämään arkisto.
Heti päällimmäisenä paperipinoissa olleista Pyölniitun teksteistä tuli esille miehen huoli viimeisinä vuosinaan työnsä ja tekstiensä kohtalosta.
– Tajusin, että olin varmasti ensimmäinen, joka koskaan niitä luki. Meinasin haljeta innostuksesta ja teksteihin käsiksi pääseminen oli mahtava elämys. Arkistotyö asian eteen oli valtavan kiinnostavaa, Lehto-Vahtera huokaa.
August Pyölniitulla oli jo elinaikanaan siis huoli siitä, onko hänen elämässään tekemä työ mennyt hukkaan. Hänen museoidun kotitalonsa lisäksi tallessa on kuitenkin runsaasti lehtileikkeitä hänestä sekä Lehto-Vahteran julkaisemaa kirjallisuutta hänen kirjoitustensa pohjalta.
– Hänet noteerattiin aikanaan monissa lehdissä. Pyölniittu oli Kansanvalistusseuran merkkihenkilö sekä Pienviljelijäinliiton tilintarkastaja. Hän oli myös Kirjeopiston ensimmäinen oppilas sekä Turun Ursan jäsen. Media kiinnostui hänestä hänen 70-vuotis syntymäpäivistään kertoneen lehtijutun myötä. Hänestä riittää paljon juttuja aina 60-luvulta 70-luvulle saakka.
Pyölniittu museota ylläpidetään läpi vuoden ja se avaa ovensa aina heinäkuussa sunnuntaisin yleisölle.
Twitterissä Pyölniittu on ollut vuodesta 2013 saakka. Sosiaalisen median kanavaa ylläpitää Lehto-Vahtera itse.
– Twitterissä hänen tilinsä nimi on A Pyölniittu. 95 prosenttia twiiteistä ovat hänen ajatuksiaan, jotka on julkaistu myös muualla.
Jos Johanna Lehto-Vahtera saisi mahdollisuuden tavata August Pyölniitun, haluaisi hän puhua tämän kanssa siitä, miten loistava kirjailija tämä oli.
– Lisäksi haluaisin kuulla hänen ajatuksistaan sekä tavata siskot Idan ja Olgan.
Kesäisin Pyölniitun museolla vierailee muutama sata kävijää. Määrät ovat kasvaneet viime vuosina. Suosituin päivä museolla on kuitenkin virallinen Pyölniittu-päivä, joka tänä vuonna on 21. heinäkuuta.
– Itse olen paikalla aina sunnuntaisin kello 12-15. Virallisena Pyölniittu-päivänä museolle tulee vieras, joka lukee Akun ajatuksia ääneen. Lisäksi nähdään Into Salmelan kaitafilmielokuva Akusta, järjestetään opastusta ja paikalla on Marttojen puffet.

Lue lisää 5.7.2019 lehdestä

Jätä kommentti