Perinteisimmät työtehtävät sopimuspalokunnalla ovat esimerkiksi tielle päätynyt öljy, liikenneonnettomuus sekä auton tai talon palaminen. Viime aikoina Kirismäen rampin korjaustöiden tiimellyksessä on pelti rutissut jo niin paljon, että palokuntaa on tarvittu paikalle jo lähes kymmenen kertaa. Kaiken kaikkiaan moottoritie sekä kesäiset maastopalot työllistävät Piikkiön sopimuspalokuntaa merkittävästi.
Hälytysosaston päällikkö Juho Lahdenperä sai itse nuoruudessaan kipinän VPK-toimintaan Piikkiön paloaseman avoimien ovien päivästä.
– Toimintaamme pääsee mukaan noin kymmenvuotiaasta ylöspäin. Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana etenkin aikuisjäseniä on tullut lisää, hän kertoo.
Täysi-ikäiset aloittajat suorittavat sammutustyökurssin, jonka jälkeen pääsevät mukaan hälytystehtäviin.
– Itse tehtävässä ei välttämättä tietenkään pääse heti aivan kaikkeen mukaan. Esimerkiksi vaativin suoritettava kurssi on savusukelluskurssi, entinen yksikönjohtaja sekä koulutuspäällikkö Risto Mattila kertoo.
Tälläkin hetkellä vapaapalokunta rekrytoi uusia jäseniä mukaan toimintaansa.
– Facebookissa on tarjolla tutustumiskurssi sopimuspalokuntatoimintaan, joka järjestetään, jos tarpeeksi väkeä lähtee mukaan, Juho Lahdenperä selvittää.
Uudet jäsenet olisivatkin enemmän kuin tervetulleita 27 hälytysosaston jäsenen joukkoon.
– Kymmenkunta henkilöä kun saisi lisää, pystyisimme tuottamaan entistä parempaa palvelua, hän jatkaa.
Risto Mattila aloitti Piikkiön VPK:ssa vuonna 1967. Mukana on vierähtänyt jo 52 vuotta ja vuosiin luonnollisesti liittyy runsaasti muistoja.
– Mieleen tietysti jäävät tapaukset, joissa on menetetty ihmishenkiä. Sellainen oli esimerkiksi makkaratehtaan palo. Mieleen jäi myös vuonna 1993 Kirismäen sillan rakennusvaiheessa syttynyt sillan muotti, joka romahti alas. Palokunnan omaa väkeä meinasi jäädä romahduksen alle, Mattila muistelee.
Myös vaikeat olosuhteet ovat osa palokunnan moninaisia työtehtäviä.
– Vuonna 1993 helikopteri tippui Tammisiltaan ja sytytti maastopalon. Vedimme pimeässä letkua metsän läpi mäen päälle, kun sinne ei mennyt tietä.
Myös tuhopoltot ovat valitettavia ja niitä palokunta kohtaa vuosittain.
– 1970-luvulla tuhopolttaja liikkui seudulla ja poltti kymmenittäin taloja, parhaimmillaan kaksi taloa illassa, Mattila kertoo.
Sopimuspalokunta lähtee suorittamaan tehtävää hätäkeskuksen hälyttämänä.
– Saatat olla kutsun tullessa töissä, lenkillä, nukkumassa tai vaikka parturissa. Viesti tulee hakulaitteeseen. Joskus voi käydä tuuri, että olemme jo valmiiksi paloasemalla esimerkiksi treenaamassa kuntosalilla, Juho Lahdenperä kertoo.
Hälytyskeskuksen huhtikuussa käyttöön ottama Erica-järjestelmä on entisestään lisännyt sopimuspalokunnan työtehtäviä ja lähettänyt tehtäville yhä kauemmas.
– Meidän näkökulmastamme uusi järjestelmä toimii hyvin. Hälytysten viiveet ovat pienentyneet huomattavasti, Lahdenperä kertoo.
Ajatus siitä, että robotti valitsee tehtävälle lähtevät yksiköt sijaintiperusteisesti motivoi myös Kaarinan ja Liedon ammattipalokuntien välissä sijaitsevaa pienempää palokuntaa.
– Aikanaan Piikkiön VPK sammuttikin vain Piikkiön alueella. Nyt toimialue on tarvittaessa koko Varsinais-Suomi. Viime kesänä olimme esimerkiksi pari päivää Pyhärannassa maastopaloja sammuttamassa, Risto Mattila kertoo.
Sopimuspalokunnan hälytystoimintaan osallistuville maksetaan palkkiota tehdystä työstä. Sen maksaa pelastuslaitos ja raha menee suoraan yhdistykselle.
Palokunnan riveissä vallitsee hyvä ryhmähenki, kun mukana on kaikenikäisiä palomiehiä ja -naisia.
– Naisosastossa on noin kymmenen naista. Moni on tullut puolisonsa mukana tai sitten vain omasta kiinnostuksesta VPK-toimintaan, Juho Lahdenperä kertoo.
Veteraanit taas antavat nuoremmalle polvelle oppia.
– Tarinoita kuullaan aina 60-70-luvulta ja nuoret vitsailevat, että oliko tämä tarina taas ennen talvisotaa, Risto Mattila nauraa.
Vuodet vierivät, toiminta ja kalusto kehittyvät, mutta perinteinen tekeminen ei muutu.
– Ja veden kanssa sammutetaan edelleen, Juho Lahdenperä heittää.
– Ennen kunnat ostivat VPK:lta palvelun, mutta nyt pelastuslaitos hallinnoi sopimuspalokuntia. Meillä on täällä paloasemalla hyvä olla. Saamme kaiken tarvittavan, kunhan tuomme itsemme paikalle, Lahdenperä jatkaa.
Paloaseman 130-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina perinteisin menoin. Juhla alkaa aamulla, kun VPK:n hallitus käy vanhojen jäsenten haudoilla Piikkiön hautausmaalla. Itse juhlassa on luvassa musiikkia, kunniamerkkien jakoa sekä juhlapuhe, jonka pitää Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala.
