Viime kaudella opiskelijoiden keski-ikä oli 25 vuotta. Ala- tai yläikärajaa opiskelulle ei kuitenkaan ole asetettu.
Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kansanopiston suosituin linja on elektronisen musiikin linja, jonka hakijamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kyseessä on Suomen ainoa elektronisen musiikin kansanopistolinja. VSKO:n opintovalikoimassa on monenlaisen musiikin opiskelun lisäksi muun muassa teatteria, maskeerausta ja tanssia.
Paimion kaupungin keskustassa sijaitsevan kansanopiston rehtorina aloittaa viidennen lukuvuotensa Sibelius Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistautunut Pekka Kolehmainen. Hän on koulutukseltaan myös musiikkipedagogi (Turku AMK) ja pop/jazz -pedagogi (Metropolia AMK). Hänen pääinstrumenttinsa on sähköbasso.
Pekka Kolehmainen, mitä Varsinais-Suomen kansanopistolle kuuluu?
– Toimintamme on tasaisen haastavaa, sillä kiinteistönhoitoon liittyy vuosittain isoja taloudellisia haasteita. Samalla toimintamme on kuitenkin myös erittäin palkitsevaa. Parasta ovat opiskelijoiden onnistumistarinat. Ne konkretisoituvat monesti siten, että opiskelijalle avautuu pääsy hänen toivomiinsa jatko-opintoihin, Kolehmainen kertoo..
– Moni on lähtenyt tästä opistosta ammattiuralle.
Haku VSKO:n lukuvuoden 2019–2020 pitkille linjoille alkoi jo kuluvan vuoden tammikuussa. Haku päättyy tänään perjantaina 16. elokuuta.
– Opiston periaatteena on kuitenkin, että linjoja ei haun päättyessä oitis suljeta kokonaan, vaan että paikkoja voi kysellä vielä alkusyksystäkin, Kolehmainen kertoo.
– Pyrimme olemaan joustavia, jos paikkoja on jäljellä vielä varsinaisen haun jälkeen. Jotkut esimerkiksi vapautuvat armeijasta vasta pari viikkoa sen jälkeen, kun lukukautemme on jo alkanut.
Opetus Varsinais-Suomen kansanopistossa on tällä hetkellä korkeatasoista. Opettajien tutkinnot ovat keskimäärin melko tuoreita, ja osaamista löytyy sekä teorian että käytännön tasoilla.
– Muistini mukaan opetuksen tasosta ei ole koskaan valitettu. Täällä Paimiossa on etuna myös se, että halutessaan pääsee aina treenaamaan. Ja vuosittain täällä käynnistyy myös oppilaiden omia projekteja.
Asiat olisivat varsin hyvin, elleivät kiinteistönhoidon kalliit kustannukset söisi resursseja varsinaiselta toiminnalta.
– Kaikki kulut ovat samassa budjetissa, joten tyypillinen pohdinnan paikka on esimerkiksi, että nostetaanko sisälämpötilaa yksi aste vai ostetaanko uusi rumpusetti, Kolehmainen kertoo.
120-vuotisjuhlavuottaan viettävän VSKO:n iso päärakennus on sisältä melko hyvässä kunnossa, mutta ulkokuori kaipaa kohennusta.
– Katon uusiminen on edessä, vaikka katto ei tällä hetkellä vuodakaan. Anomme säännöllisesti korjausavustuksia eri tahoilta, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt niin, että voisimme ryhtyä toteuttamaan kauan kaivattua laajamittaista kattoremonttia.
