Miten käy Suomen ilmastolle ilmastonmuutoksen edetessä?
Tähän päivänpolttavaan kysymykseen haettiin keskiviikkona vastausta Kuusiston Taidekartanon järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Alustajana ja asiantuntijana kartanon salissa oli Ilmatieteenlaitoksen tutkija, filosofian tohtori Antti Mäkelä.
– Aurinko elää tällä hetkellä heikomman säteilyn vaihetta, joten aurinko ei selitä ilmaston tämänhetkistä lämpenemistä. Ihmiskunnan toiminta sen sijaan korreloi selkeästi tämän lämpenemisen kanssa, selvitti Mäkelä lähtötilannetta.
Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, nousee maapallon vuotuinen keskilämpötila useita asteita, jolloin seuraukset ovat tuhoisat. Jo parin asteen nousukin johtaa monenlaisiin, osin ennalta arvaamattomiin ympäristöongelmiin.
Pohjois-Eurooppa selviytyy kyllä
– Tavoitteeksi on asetettu, että keskilämpötilan nousu olisi vain puolitoista astetta, mutta siihen tuskin ylletään siinäkään tapauksessa, että kaikkein optimistisin skenaario toteutuu, Mäkelä totesi.
Koska Suomi on lähtökohtaisesti ilmastoltaan verraten kylmä maa, ei ilmastonmuutos tulee olemaan Suomelle kohtalokas. Erilaisia haittoja ja ongelmia tulee kuitenkin väistämättä ilmenemään. Mukaan lukien se, että ilmastonmuutokseen liittyvä valtioiden rajat ylittävä yhteiskunnallinen liikehdintä ja epävakaus tulee heijastumaan myös Pohjolan perukoille.
– Kyllä me täällä pohjoisessa varmasti selviämme. Siitäkin huolimatta, että Suomi ja muut Pohjois-Euroopan maat tulevat lämpenemään tuplasti sen, mitä maapallo keskimäärin.
Mäkelän mukaan Suomen pohjoinen sijainti sulavien merijäätiköiden läheisyydessä vaikuttaa siihen, että ilmasto lämpenee täällä enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Helle-ennätykset rikkoutuvat
Ilmastomallilaskelmien mukaan on mahdollista, että kasvihuonekaasujen päästöt kohottavat tällä vuosisadalla keskilämpötiloja Pohjoismaissa jopa 5–6 asteen verran. Samalla kesäiset lämpötilahuiput kohoaisivat puolenkymmentä astetta. Näin ollen yleiseurooppalainen +35 asteen helleraja ylittyisi myös Suomessa – luultavasti useammankin kerran vuosikymmenessä.
– Toistuvia ankaria kesähelteitä todennäköisempiä tulevat Suomen leveysasteilla olemaan kuitenkin leudot, pilviset ja osin vesisateisetkin talvikuukaudet, Mäkelä sanoi.
Pahimmankin ilmasto-skenaarion toteutuessa kylmiä kesiä ja talvia tulee olemaan Suomessa jatkossakin, sillä maapallon lämpötiloihin vaikuttavat muutkin seikat kuin kasvihuonekaasut. Mäkelän mukaan ilmaston lämpeneminen kuitenkin pienentää viileiden kesien ja kylmien talvien todennäköisyyttä.
Työssään Mäkelä on havainnut, että tavallinen kadunmies saattaa tehdä ilmastonmuutokseen liittyviä johtopäätöksiä vain yhden vuoden tai vuodenajan perusteella. Tyypillinen Mäkelän kuulema lausahdus on, että ”eihän tällaisia talvia pitäisi enää olla”.
Rankkasateita ja meriveden nousua
Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän Suomessa merkittävästi tuulisuutta tai vuotuisia sademääriä, mutta kesäisten rankkasateiden määrän uskotaan nousevan.
Mannerjäätiköiden sulaminen tulee nostamaan merenpinnan keskikorkeutta jonkin verran myös Suomessa.
Itämerellä jäät ohenevat, ja jääpinta-alat pienenevät.
