Lastensuojeluyksikkö Paimionmarkki aloittaa Askalassa näinä päivinä

0
Paimionmarkki Ykkösessä odotellaan jo kovasti asukkaita. Kuvassa vasemmalta ohjaaja Juho Uutela, yksikönjohtaja Heidi Vuori, ohjaaja Kaisa Oksanen ja aluejohtaja Marianne Vänskä.

Paimion Askalaan on tulossa kaksi seitsemänpaikkaista lastensuojeluyksikköä. Toinen niistä – ”Paimionmarkki Ykkönen” – saa ensimmäiset asukkaansa jo aivan lähiaikoina.

– Odottelemme nyt, että saamme luvat Valviralta. Niiden pitäisi tulla näinä päivinä. Osa uusista työntekijöistä on ollut Paimiossa valmiudessa elokuun puolestavälistä lähtien, kertoo Arjessa -yhtiön lastensuojelupalvelujen aluejohtaja Marianne Vänskä.

Paimion lastensuojeluyksiköt toteuttaa Nuorisokoti Valokin palvelukokonaisuuteen kuuluva Paimionmarkki-niminen toimija. Valokki puolestaan on osa ruotsalaiseen Humana-konserniin kuuluvaa Arjessa-yhtiötä.

Paimionmarkin lastensuojeluyksiköt sijoittuvat kahteen Kaptenskanpolulla Paimion Askalassa olevaan rakennukseen. Kyse on tyhjilleen jääneistä vanhuspalvelujen asumisyksiköistä, jotka Arjessa Oy on hiljattain ostanut Paimion Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:ltä.

Paimionmarkki Ykkösen remontti on jo valmis. Paimionmarkki Kakkonen valmistuu ja ottaa asukkaansa vastaan kuluvan vuoden lopulla.

Kumpikin yksikkö työllistää yhdeksän työntekijää. He tulevat akselilta Turku-Paimio-Salo.

– Paimioon palkatut työntekijät ovat päteviä ja jo aikaisemmin alalla työskennelleitä, iloitsevat Marianne Vänskä ja Lastensuojeluyksikkö Paimionmarkin yksikönjohtaja Heidi Vuori.

– Löysimme hyvän porukan, mikä ei nykytilanteessa ole helppoa, sillä alalla on kova työntekijäpula.

Opetusta Vistalla ja pienryhmässä

Paimionmarkin asukkaat tulevat olemaan alle 18-vuotiaita, pääosin kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Osa heistä osallistuu Paimion koulutoimen yleisopetukseen normaaleissa koululuokissa.

Niille, joilla on haasteita koulunkäynnissä, järjestetään vuosiluokkaan sitoutumatonta pienryhmäopiskelua Askalassa Esperiltä vuokratussa opetustilassa.

– Askalassa opiskelevien tavoitteena on peruskoulun päästötodistus. Opetus tapahtuu Vistan koulun alaisuudessa erityisopettajan ja kouluavustajan johdolla. Ryhmässä on enintään kymmenen oppilasta. Opettaja tulee Paimion kaupungin sivistystoimesta, Heidi Vuori kertoo.

Lapsia ja nuoria sijoittavat Paimionmarkin yksiköihin kuntien sosiaalitoimet. Paimionmarkkiin tulee sijoituslapsia ja -nuoria muun muassa Turun seudulta ja pääkaupunkiseudulta, joilta on hyvät kulkuyhteydet Paimioon.

Nuorisokoti Valokki päätyi perustamaan yksiköt Paimioon paitsi kulkuyhteyksien johdosta myös siitä syystä, että Paimiossa on hyvät sosiaali- ja terveys- sekä koulupalvelut, eikä lähistöllä ole entuudestaan Arjessa-yhtiön lastensuojeluyksikköä.

Ennakkoluulojakin saattaa kyteä

Toisinaan lastensuojeluyksikön perustaminen uudelle paikkakunnalle nostattaa voimakkaita tunteita ja ennakkoluuloja.

– Useimmilla paikkakunnilla yksiköt otetaan hyvin vastaan, mutta jos lähistöllä on esimerkiksi laajaa omakotiasutusta, saattaa soraääniä kuulua, Marianne Vänskä ja Heidi Vuori kertovat.

– Näissä lastensuojeluyksiköissä eletään kuitenkin ihan tavallista ja turvallista arkea, vaikka toki jokaisella meistä on joskus oma huono päivänsä. Täällä leikitään ja harrastetaan ja syödään ja nukutaan ennalta sovittuina aikoina. Asuminen on mahdollisimman paljon kodinomaista, ja työtä tehdään sydämellä ympäri vuorokauden.

– Päämääränä on vakauttaa lapsen arki. Työssämme on vahvasti hoidollinen ja ymmärtävä ote. Ei rankaiseva.

Yleisimmät tekijät lasten ja nuorten huostaanoton taustalla ovat kodissa ilmenneet päihde- tai mielenterveysongelmat sekä poissaolot koulusta. Syyt ovat kuitenkin moninaisia, ja niitä on periaatteessa yhtä paljon kuin lapsia ja perheitäkin.

– Joka perheessä on omanlaisensa kriisi, joka on johtanut sijoitukseen. Meidän työskentelymme lähtökohtana on haastavan tilanteen korjaaminen. Vanhempia ei ole tarkoitus ohittaa, vaan olemme vanhempien tukena lasten kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Kun ongelma on ratkaistu, lapsi voi palata kotiin, Marianne Vänskä sanoo.

– Lähtökohtana on aina, että kotiinpäin.

Tätä periaatetta tukee se, että huostaanoton kriteerit tarkastetaan nykyisin vuosittain.

Jätä kommentti