PÄÄKIRJOITUS Liikenne menee tunteisiin

    0

    Paikallislehden toimituksessa tiedetään, että liikenneaiheet sytyttävät lukijoita samaan tapaan kuin poliisiuutiset. Kestoaiheet Kuntsarissakin koskevat mopoilijoiden päristelyä ja häiriöitä, keulimista ja muuta temppuilua, Vistan ainoiden liikennevalojen toimintaa, aurauksia ja hiekoituksia. Liikenneympyröistä ja eritoten niiden puutteesta tulee kommenttia tämän tästä, liikenteen sujuvuudesta, kevytväylien kunnosta, koululaisten kuljetuksista nyt puhumattakaan.

    Vielä ei tähän syksyyn ole tullut nasevaa siitä, miten vanhemmat kuljettavat herrantertut kouluun ja harrastuksiin, ja pysäköivät sikin sokin pysäköintialueille. Toki ehtii tulla. Ja ai niin: tiedoksi paimiolaisille ja täällä kävijöille, että kun muuten menette uimahalliin, pysäköintipaikat ovat siellä koulukeskuksen rakennusten alapuolella. Se uimahallin sisäänkäyntiä lähin P-alue on merkein varattua aluetta kuten mm. invapaikkoja.

    Kyllähän sen ymmärtää, että liikkuminen koskettaa jokaista. Se kun on lopultakin varsin pakollinen osa arkea meistä useimmalle, vain väline ja tapa vaihtelee. Ajoneuvojen kirjo on suuri ja syksy on aina tietynlaista kertauksen aikaa, kun liikenteeseen tulee uusia pieniä kulkijoita. On ymmärrettävää, että kuljetuskuvioiden sujuminen huolettaa ja mietityttää perheissä. Harrastuksien myötä liikenne pyörii kylällä kuin kylällä pidemmälle iltaan, joka samaan aikaan pimenee. Jo nyt voi suosittaa, että heijastimet kannattaa hakea esiin ajoissa.

    Lähiviikkojen antia on, että toimittaja kävi Sauvossa läpi koulukuljetusten sujuvuutta ja törmäsi käyttäjien närkästyneisiin tuntemuksiin. Toinen toimittaja taas istui Paimiossa palveluliikenteen kyydissä ja koki myötätuntoa kuunnellessaan, miten uusi kuljettaja sai ryöpyn moitteita siitä, että liikennöinti muuttui. Samaan aikaan kyyti on nyt loppuvuoden ilmainen ja palvelu laajentunut ”uusille kujille”. Toimituksessa tutkimme netistä reittikarttoja, ja totesimme, ettei ihan helppoa ole niitä omaksua.

    Mutta maalaisjärjellä ajatellen olisi odottanut, että parannuksista tulisi enemmälti kiitosta, ja varsinkin kun kyytiä on tarjolla kaikenikäisille, siis ihan kelle vaan. Julkisten laajempi käyttö keventäisi myös paljon puhuttua ilmastotuskaa. Ja sitähän myös usein perätään, että eri-ikäisille olisi kohtaamismahdollisuuksia. Nyt koululainen voi kulkea koulumatkaa jonkun mamman tai papan vieressä.

    Eli summa summarum: liikenteessä muutos on ja pysyy. Itse totuttelen vielä tovin noihin ”äänettömästi” lähestyviin sähköisiin kulkupeleihin. Vielä en kevytväylällä ole kohdannut tuota tämän vuoden hurjaketta: sähköpotkulautaa. Sitä olen havainnoinut, että aika vauhtia pitävät ja äänettä.

    Liikenteen pulmakohtia on ja tulee olemaan. Siksi tärkeää on hyvä suunnittelu, vuorovaikutus, palautteen kuuntelu ja jatkuva kehittäminen. Tehdään sitten väylää, ympyrää tai säädetään kyytejä.