Arvokkaat luontokohteet jaettiin oppilasryhmien kesken. He vierailivat alueilla ja laativat paikkojen tilanteesta raportin.
– Alkuperäinen selvitys on laadittu vuonna 2000. Paljon on tapahtunut 20 vuodessa. Nyt aineistoon voidaan päivittää oppilaiden keräämät tiedot, kaupungin paikkatietovastaava Virpi Lindvall kertoo.
Lindvall kävi ryhmän viimeisellä kokoontumiskerralla läpi oppilaiden keräämiä tietoja.
– Katsotaan kriittisesti oppilaiden tulkinta ja tulos sekä mietitään, pitääkö kaupungin asiantuntijoiden vielä käydä tarkistamassa tilanne paikan päällä, hän kertoo.
Oppilaiden vieraillessa kohteissa kirjasivat he paikat piirrettävään maastokarttaan. Tietokantaan huomiot kirjattiin sähköisesti kaupungin tietokoneilla.
Esimerkiksi erään Veikkarissa sijainneen männyn paikka olikin aivan eri puolella tietä, mitä vanha paikka kartalla antoi ymmärtää. Myös eräs arvokas puu oli myrskyssä kaatunut, eikä sitä enää ollut.
– Nyt tekstiosio kohteista saadaan yhteen tietokantaan, josta ne linkitetään paikkatietoaineistoon, Lindvall selvittää.
Kaupunki voi jatkossa hyödyntää oppilaiden hankkimia tietoja vaikka kaavoitusvaiheessa tai rakennuslupia laatiessaan.
– Kohteen kunnon selvitys on oppilaan käsialaa. Tehdyn työn tuloksena näemme, että kohteessa on käyty tänä vuonna ja se pitää tarkistaa esimerkiksi kaavoitusvaiheessa. Apu on todella tärkeää kaupungille.
– Näitä tietoja ei toistaiseksi näytetä julkisesti karttapalvelussa esimerkiksi vandalismin pelossa, Lindvall jatkaa.
Oppilaiden antaman palautteen perusteella maastot ja tehtävät vaihtelivat. Vaikeinta oli heidän mukaansa paikkatieto-ohjelmiston käyttö.
Esimerkiksi siirtolohkareiden ja kallioiden merkitseminen oli helppoa, sillä ne eivät luonnollisesti vuosien saatossa ole vaihtaneet paikkaansa. Maasto voi kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Spurilassa sijainneesta koivukujasta olivat vain kannot jäljellä. Tunnettu Ylä-Vistalla sijaitseva Silkkikivi oli puolestaan merkitty metsään, eikä pyörätien varrelle, missä se todellisuudessa sijaitsee.
– Kun kohteet on aikanaan määritetty, käytettiin KKJ-koordinaattijärjestelmää. Vuonna 2010 tapahtuneen koordinaattijärjestelmän muutoksen myötä aineistoihin on saattanut syntyä muunnoksissa virheitä tai alkuperäinen kartta voi olla summittainen, Virpi Lindvall selvittää.
Kaiken kaikkiaan arvokkaita luontokohteita on Paimiossa 192 kappaletta. Kurssilaiset kävivät läpi niistä useamman kymmenen. Yhteistyö ja jäljelle jääneiden kohteiden kartoittaminen jatkuu mahdollisesti myöhemmin uuden ryhmän avustuksella.
