Digitaalisuus on yhä voimakkaammin mukana työnhakuprosesseissa. Työnhaussa huomion herättäminen nojaa yksilöllisyyteen, persoonallisuuteen ja visuaalisuuteen, ja monet työnhakijat erottuvat joukosta videoesittelyllä. Haastatteluja tehdään yhä useammin livelähetyksinä. Työpaikoista ilmoitetaan sosiaalisen median kanavilla ja siellä myös monet työnhakijat tuovat työnhakuaan, kiinnostustaan ja osaamistaan esille uusin tavoin ja varsin aktiivisestikin.
– Toki sisällön pitää kulkea aina edellä, eli hakuvideolla on olennaista nostaa esille motivaatiotaan ja miksi on hakeutumassa avoimena olevaan työtehtävään, sanoo urasuunnittelija Riitta Ahlqvist.
Motivaatio, soveltuvuus kärjessä
Tutkimusten mukaan ammattirekrytoijat, joiden kautta nykyisin kulkee yhä suurempi osa vapaista työpaikoista, korostavat nimenomaan motivaatiota ja hakijan soveltuvuutta yrityskulttuuriin. Itse asiassa näillä seikoilla on suorastaan ratkaiseva merkitys sellaisilla työaloilla, joilla voi pärjätä erilaisilla koulutuspohjilla.
Joukosta erottuminen on tutkittu juttu. Duunitorin kansallisessa rekrytointitutkimuksessa selvisi jo viime vuonna, että rekrytoijat klikkaavat auki peräti 80 prosenttia saamistaan videohakemuksista. Silti vasta noin 20 prosenttia heistä oli sellaisen saanut. Videohakemus on siis konkreettinen keino erottua.
Tämänvuotisessa tutkimuksessa tämä näkyi vieläkin selvemmin. Videohakemuksella erottuu ja voi edetä hakuprosessissa. Siksi Riitta Ahlqvist kannustaa niiden tekemiseen yhä useampia työnhakijoita ja tukee asiakkaitaan niiden työstämisessä myös ihan konkreettisesti.
– Monille tätä ehdotan. Tsemppaan ja tarvittaessa sparraan asiakasta, videoimme harjoitushaastatteluja ja teemme täällä Työvoimapalveluissa yhdessä vaikka sen työnhakijan esittelyvideon.
Vanha sanonta kuuluu, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Minuutin mittaisessa videossa on tuhat kuvaa, se vastaa siis jopa miljoonaa sanaa.
Se antaa paljon sellaista tietoa rekrytoijille, mitä kirjallisessa hakemuksessa ei välity. Pystyykö katsomaan silmiin, miten sanoittaa asioita, miten vakuuttavasti pystyy kertomaan motivaatiostaan ja sopivuudestaan avoimeen tehtävään.
– Videohakemuksessa on monia vaikutuskeinoja, varsinkin jos uskaltaa hiukankin heittäytyä, kannustaa Ahlqvist.
Sekin kannattaa muistaa, että edelleen on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät ole virallisesti edes avoinna. Työnhakija voikin oma-aloitteisesti tehdä videon itsestään, ladata sen vaikka pilvipalvelimelle ja lähettää linkin yritykseen, johon haluaisi töihin.
Duunitorin tutkimuksessa rekrytoijat korostavat rekryissä ensisijaisesti motivaatiota, sitten sopivuutta yrityskulttuuriin ja aiempaa työkokemusta. Esimiehet katsovat tämän lisäksi myös edellistä työtehtävää ja suosituksia kun taas rekrytoijat pitävät tärkeänä myös henkilöarviointeja.
Työnhakutaidot korostuvat
Voiko käydä niin, että sinänsä työhön erinomaisesti sopiva hakija menettää mahdollisuutensa, kun vierastaa videoesittelyä tai -haastattelua?
– Kieltämättä työnhakutaidot tässä tosiaan korostuvat, ja voivat jopa paikoin mennä substanssin edelle, vastaa Riitta Ahlqvist.
Mutta juuri tästäkin syystä Paimion Työvoimapalveluissa on näitä palveluja, joiden kautta työnhakijoita tsempataan ja kannustetaan toimimaan muuntuvissa työnhakuprosesseissa.
– Joka tapauksessa sehän on tärkeää, että työnhakuprosessi on sellainen, että siinä viihdytään ja ihminen voi käyttäytyä luontevasti. Me autamme ja moni on pienen treenamisen jälkeen pystynytkin tekemään esittelyvideon itsestään. Myös haastattelutilanteita voi harjoitella ja niistä tulee luontevampia.
Itse asiassa taannoin Paimion Työvoimapalveluissa oli vireillä oppilaitosyhteistyön avulla videoklinikka, jossa oli tarkoitus koostaa työnhakijoiden esittelyvideoita oppilastyönä. Tarve meni kuitenkin ohi, kun palvelusta kiinnostuneet työllistyivät tätä ennen, mutta mahdollista tällainen on edelleen.
– Ja pari vinkkiä niille, jotka toteuttavat videohakemuksia ja perinteisiä, kirjoitettuja hakemuksia. Avainsanat ovat tärkeitä ja ne löytyvät siitä rekryilmoituksesta. Kiinnitä huomiota siihen, että niitä sanoja löytyy sekä hakemuksesta että mahdollisesti myös ansioluettelosta. Ne ovat perusasioita, jotka ensi vaiheen karsinnassa poimivat hakijoita erilleen, silloinkin, jos alkukarsinnan tekee robotti.
