Mutta mitä kunnan tai kaupungin hiilineutraalius tarkoittaa käytännössä?
Päästöistä pois neljä viidesosaa
Ensiksikin kyse on siitä, että hiilineutraaliuteen pyrkivä Hinku -kunta sitoutuu tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite ei siis koske pelkästään kuntaorganisaation toimintaa, vaan kaikkea kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa.
Käytännössä kyse on muun muassa siitä, että kunta ottaa kasvihuonekaasupäästö-näkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan.
Tavoitteeseen on sisällytetty muun muassa kaukolämpö ja sähkön käyttö, koska niiden päästöihin kunnalla ja kuntalaisilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet.
Paimiossa tavoitteen saavuttamista helpottaa kuudes se, että kaukolämpöä toimittavan Paimion Lämpökeskus Oy:n CO2-päästöt ovat vähentyneet noin viidesosaan verrattuna aikaan ennen pellettikattilan käyttöön ottamista. Lämpökeskuksen kattila-investointi toteutui vuoden 2014 alussa.
Hyvät ideat laajasti käyttöön
Mutta koska 80 prosentin kokonaistavoite on kova, tarvitaan myös lukuisia uusia toimenpiteitä. Lähivuodet antanevat osviittaa siitä, miten Paimiossa edetään. Luultavaa on, että kohti hiilineutraaliutta mennään periaatteella ”pienistä puroista syntyy virta”.
Eri puolilla Suomea Hinku-kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään muun muassa ilmastoystävällisillä julkisilla hankinnoilla, allekirjoittamalla energiatehokkuussopimuksia, luopumalla öljykattiloista, hankkimalla kaasu- ja sähköautoja, uudistamalla ruokapalveluja, edistämällä kiertotaloutta ja ottamalla käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja.
Hinku-verkoston eräänä kantavana ajatuksena on, että Hinku-kunnissa kehitetään ja kokeillaan uusia käytäntöjä, ja niistä parhaimmat otetaan käyttöön muissakin verkoston kunnissa.
Paimio kuudes V-S Hinku-kunta
Paimio tulee olemaan vasta kuudes varsinaissuomalainen Hinku-kunta. Ennen Paimiota mukaan ovat päättäneet lähteä Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki ja Uusikaupunki.
Edellä mainituissa kunnissa on tähän mennessä onnistuttu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vaihtelevalla menestyksellä – pääosin kuitenkin melko hyvin.
Uusikaupunki ja Mynämäki olivat vuoteen 2016 mennessä kyenneet leikkaamaan lähes neljänneksen pois vuoden 2007 päästötasostaan. Laitila ja Loimaa leikkasivat samalla aikavälillä viitisentoista prosenttia.
Maskun on toistaiseksi ollut tyytyminen vain noin viiden prosentin suuruiseen päästöleikkaukseen.
Vuosikello herättelee
Hiilineutraalit kunnat laativat vuosittain suunnitelman päästöjä vähentävistä investoinneista. Kyseiset investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa.
Hinku-kunta perustaa työryhmän, jossa ovat edustettuina tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Lisäksi Hinku-kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello. Se osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella.
Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit ja lisäksi keinoja asukkaiden sekä paikallisten yritysten ja yhteisöjen aktivoimiseen.
