Paimiolainen kotitalousopettaja Janni Haapaniemi on asetellut keittiönsä täyteen syksyn antimia. Suuret ja pienet kurpitsat, aroniat, pihlajanmarjat, palsternakat, maa-artisokat sekä punajuuret luovat värikkään ja syksyisen tunnelman iltapäiväauringossa kylpevälle pöydälle. Lasikannussa hohtaa kirkkaanpunainen kesän viinirypälesadosta tehty mehu. Haapaniemi sai ämpärillisen viinirypäleitä ystävältään.
Paimion paluumuuttaja
Ruoanlaitto on ollut Haapaniemen sydäntä lähellä lapsuudesta saakka.
– Muistan miten tokaluokalla halusimme kaverien kanssa leipoa kakun koulun jälkeen. Emme kuitenkaan osanneet murtolukuja, jolloin kaksi kolmasosaa desilitrasta jauhoja meni hieman sekaisin ja kakusta tuli kuin kova leipä, hän nauraa.
Oman äidin kanssa keittiössä vietetyt hetket ovat jääneet vahvasti mieleen.
– Jäi kiinnostus ja halu tehdä. Halusin jo nuorena kotitalousopettajaksi.
Alaa opiskelemaan Haapaniemi suuntasi Helsingin yliopistoon, jonka jälkeen hän suoritti lisäopintoja elintarvikekemian saralla. Tällä hetkellä hän työstää väitöskirjaa kotitalouden opettamisen yhdistämisestä muihin oppiaineisiin.
Jo yliopistossa Haapaniemelle valkeni, ettei kotitalous oppiaineena ole pelkkää ruoanlaittoa.
– Siihen kuuluu myös asuminen, kuluttajuus, perhe ja kodin arki. Oli oivallus, että ala olikin hienompi mitä alun perin ajattelin.
Oman perheen kasvaessa isovanhempien läheisyys Paimiossa alkoi houkuttaa.
– Sitä kautta muutimme mieheni kanssa Paimioon ja päädyin Paimion opistoon opettamaan syksystä 2017 alkaen, hän kertoo.
Haapaniemi kuuluu myös marttoihin ja toimii tällä hetkellä Paimion MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.
Kasvimaa motivoi koko perhettä
Vielä muutaman vuotta sitten valmisruoka sekä eksoottiset keittiöt olivat kovassa huudossa. Nyt Haapaniemi kokee, että suomalaisen keittiön mahtavuus on noussut jälleen ansaitsemaansa huomioon.
– Ei tarvitse tehdä etiopialaista lihavarrasta avotulella. Tavallinen makaronilaatikko on jälleen in ja sen voi tehdä vaikka murukaurajauhiksesta, hän kertoo.
Haapaniemi myös kokee ihmisten löytäneen tietynlaisen tasapainon keittiössä ja ruokaostoksilla.
– Puolivalmisteet ovat myös hyviä. Wok-vihannespussi ja tuorekset ovat hyviä esimerkkejä helposta ruoanlaitosta. Ilmapiiristä on tullut tietyllä tapaa sallivampi.
Omassa ruoanlaitossa suurin motivaattori on kuitenkin oma kasvimaa.
– Kun muutimme Paimioon, lähdimme ensimmäisenä kehittämään kasvimaata talon remontin sijaan. Meillä on pieniä lapsia, jotka oppivat kasvimaan avulla mistä ruoka tulee ja mitä ruoan eteen tehdään. Ei ole ollut vaikea saada lapsia ulos nostamaan maasta perunoita. He olisivat istuneet koko kesän kasvimaalla, jos se olisi mahdollista, Haapaniemi nauraa.
Helsingissä kerrostalossa Janni hyödynsi talon yhteiskäytössä olevaa parveketta.
– Kasvatin tomaattia ja pensaspapua. Muuta ei tarvita kuin 10 litran ruukku, jonne voi laittaa vaikka kesäkurpitsaa, chilejä ja tomaattia. Pitää päästä pois ajatuksesta, ettei kerrostalossa voisi tehdä mitään.
Paimion kaupungin tarjoamat ilmaiset Tikantien puutarhapalstat ovat myös Haapaniemelle tuttuja.
– Käytin palstaa yhden kesän ajan ennen kuin oma kasvimaa oli istutuskunnossa. On mieletöntä, että kaupunki tarjoaa tällaisen mahdollisuuden, hän sanoo.
Lisäksi hän nostaa esille Paimiossa aktiivisesti toimivan Rekon sekä Facebook-ryhmät, joissa monet myyvät metsän ja kasvimaansa antimia.
Inspiraatiota ja säilöntää
Monelle ruoanlaiton kipupiste voi olla inspiraation puute runsaiden vaihtoehtojen keskellä.
– Satokausikalenteri on hyvä inspiraation lähde. Saa syödä -sivusto tarjoaa taas reseptejä raaka-aineiden perusteella, Janni Haapaniemi kertoo.
Hän suosittelee kokeilemaan uusia asioita rohkeasti. Esimerkiksi juurekset ovat juuri nyt parhaimmillaan ja niistä voi valmista herkullisia uunijuureksia.
– Porkkanan, palsternakan ja punajuuren joukkoon voi laittaa vaikka lanttua tai maa-artisokkaa.
Säilömisen avulla sato saadaan helposti talteen. Janni kokoaa keittiön pöydälle pinon purkkeja, joista löytyy pihlajanmarja-aprikoosi chutneytä, pihlajanmarjahilloa, kirsikkahilloa, maustekurkkuja sekä kirsikkalikööriä.
– Kaikkea ei tarvitse säilöä välittömästi. Esimerkiksi aroniat ja pihlajanmarjat odottavat kyllä pakastimessa. Aina ei ehdi esimerkiksi mehustaa tai keitellä hilloja juuri tietyllä hetkellä, jolloin pakastetut marjat voi hyödyntää kun itselle parhaiten sopii.
Hyvän kurpitsasadon myötä Haapaniemi keittää niistä osan soseeksi.
– Sitä voi käyttää esimerkiksi tomaattisoseen korvikkeena näppärästi jauhelihakastikkeessa. Kesäkurpitsaa taas raastin pakastimeen pussirullaan, jolloin voin ottaa aina yhden palan suoraan ruokaan ruoanlaiton yhteydessä, hän kertoo.
Yksi hyvä vinkki on laittaa yrtit hienonnettuna jääpalamuotteihin oliiviöljyn kanssa.
– Jäätymisen jälkeen laitan ne pakasterasioihin ja käytän ruoanlaitossa. Näin austekasvien maut säästyvät.
Ideoita ja reseptejä syksyn sadosta
Mitä kotitalousopettaja sitten tekisi syksyn sadolle?
– Kurpitsan laittaisin uuniin paahtuman ja laittaisin päälle suolaa, pippuria, yrttejä ja valkosipulia.
Syksyn runsaan aroniasadon Haapaniemi pakastaisi.
– Pakastimessa se makeutuu entisestään. Aroniaa voi käyttää vaikka vispipuurossa tai smoothiessa tai laittaa hilloon omenan kanssa.
Ideoita voi hakea myös Haapaniemen ohjaamilta kursseilta. Paimion opistossa hän on ohjannut kokkauskursseja aina venäläisestä keittiöstä vegeen ja New Orleansin makuihin.
– Tulossa on Ihan kuin elokuvissa -kurssi, jossa tehdään ruokaa elokuvien inspiroimana. Ruoanlaiton ei tarvitse olla niin vakavaa.
Kasvisvaihtoehtoja arkiruokaan
Janni Haapaniemi suosittelee kokeilemaan kotikeittiössä rohkeasti kasvisvaihtoehtoja lihan korvikkeeksi.
– On epärealistista ehdottaa kaikkia ryhtymään suoraan vegaaneiksi. Suosittelisin kokeilemaan jotain uutta ja jos pidät siitä, otat sen osaksi ruokavaliotasi. Kokeilemalla ei menetä mitään.
lmastoasiat ovat lähellä kotitalousopettajan sydäntä.
– Yksi kasvisruoka viikossa liharuoan tilalla on jo hyvä alku. Omassa arjessa käytän mifua, nyhtökauraa, härkistä ja jauhista, hän kertoo.
Kasvisruokiin sopivat sienet myös odottavat poimijoitaan metsässä.
– Sen sijaan, että lähtee salille, voikin lähteä sieniretkelle lasten kanssa, Janni ehdottaa.
Lapset mukaan keittiöön
Haapaniemi itse ottaa mielellään lapset mukaansa ruoanlaittoon.
– Kun pilkot vihanneksia, voit ottaa lapset mukaan keittiöön. Se houkuttelee heitä maistamaan erilaisia ruokia. Mikään ei maistu niin hyvältä kuin itse tehty.
Lapsi voi pilkkoa vihanneksia esimerkiksi tavallisella ruokaveitsellä tai maistella niitä samalla tutustuen erilaisiin makuihin jo etukäteen.
Haapaniemien keittiön kulmassa sijaitseekin lapsen oma jakkararakennelma, josta lapsi näkee kokkausta ja pääsee itsekin mukaan vaikka irrottelemaan kukkakaalinnuppuja ruokaan.
Jannin reseptejä
Omenamuusi
750 g perunoita, jauhoista lajiketta
2 omenaa
1-2 dl maitoa
voita, suolaa, ripaus sokeria
Kuori ja keitä perunat ja omenat lohkoina höyrykattilassa tai suolalla maustetussa vedessä. Soseuta sähkövatkaimella tai perunasurvimella. Lisää joukkoon lämmitetty maito. Mausta voilla, suolalla ja sokerilla.
Helppo quorn-kesäkurpitsa-lasagne
1 keskikokoinen kesäkurpitsa raastettuna
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1⁄2 -1 ps quorn-rouhetta (pakaste)
öljyä
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl soijakastiketta
mausteita makusi mukaan: oreganoa, basilikaa, chiliä, savupaprikajauhetta, suolaa, mustapippuria.
ripaus sokeria tai loraus hunajaa
500 g tomaattimurskaa (tai kurpitsasosetta pakastimesta) + vettä
2 dl ruokakermaa tai kaurakermaa
(täysjyvä) lasagnelevyjä
Pinnalle: halutessasi juustoraastetta
Huuhtele kesäkurpitsa ja raasta karkealla terällä. Kuori sipuli ja valkosipulit ja hienonna. Kuullota sipuleita öljyssä kattilassa hetki. Lisää kesäkurpitsat ja kuullota, kunnes enin neste on irronnut. Lisää quorn, tomaattipyree, soijakastike, mausteet ja sokeri/hunaja. Sekoittele hetki. Lisää tomaattimurska ja/tai kurpitsasose. Huuhtaise purkki vedellä ja lisää vesi kattilaan. Kuumenna ja anna hautua noin 5-10 minuuttia. Lisää lopuksi ruokakerma ja jos kastike on kovin sakeaa, loraus vettä. Kokoa lasagne kerroksittain, vuorotellen kastiketta ja lasagnelevyjä. Ripottele halutessasi muutamaan väliin ja pinnalle juustoraastetta. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Annan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.
Borstskeitto/Borssikeitto
4 (800 g) raakaa punajuurta
2 porkkanaa
2-3 perunaa
1⁄2 palsternakka
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
lohko (n. 200 g) kaalia
öljyä
vahvaa kasvislientä (esim. fondista)
2 laakerinlehteä
2 rkl tomaattisosetta
musta- ja valkopippureita (kokonaisia), pieni nippu timjamia, suolaa, punaviinietikkaa
Tarjoa lisänä: smetanaa
Kuori kasvikset, leikkaa tikkumaisen ohuiksi suikaleiksi käsin tai monitoimikoneella, hienonna sipuli. Ruskista vihanneksia öljyssä kattilassa kevyesti ja peitä kasvisliemellä. Lisää mausteet etikkaa lukuun ottamatta. Anna keiton poreilla hiljalleen, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää tarvittaessa nestettä. Lisää lopuksi etikkaa maistellen. Tarjoa lisänä smetanaa.
Punajuurihasselbackan
pieniä punajuuria
öljyä, hunajaa, suolaa, tuoretta timjamia
(joulupipareita murusteltuna)
Pese punajuuret huolellisesti. Poista punajuurista kanta ja kärki. Leikkaa punajuuriin ohuet
viillot, mutta varo leikkaamasta pohjaan asti. Valuta viiltoihin öljyä ja hunajaa. Ripottele pinnalle suolaa. Kypsennä 225 asteessa pehmeiksi, koosta riippuen noin 30-45 minuuttia. Ripottele valmiiden punajuurien pinnalle timjamia. Jouluintoilijat voivat ripotella punajuurille kypsennyksen loppupuolella piparinmuruja.
Pihlajanmarja-aprikoosi-chutney
6 dl perattuja, hyvälaatuisia pihlajanmarjoja
200 g kuivattuja aprikooseja
1 tuore chili
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl tuoretta, hienonnettua inkivääriä
2 rkl sinapinsiemeniä
1 dl omenaviinietikkaa
4 dl sokeria
1 dl vettä
Perkaa ja huuhtele pihlajanmarjat huolellisesti. Leikkaa aprikoosit suikaleiksi ja hienonna chili.Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulit. Lado kaikki ainekset kattilaan ja keitä seosta hiljalleen, kunnes se sakenee, eli noin puoli tuntia. Purkita ja säilytä kylmässä.
*Kokeile pataruokien ja itämaisten ruokien lisäkkeeksi sekä riistaruoille.
