Kotitalouksille asetettava velkakatto ei saa tukea OP- ryhmän pääjohtaja Timo Ritakalliolta. Hänestä velkakaton asettaminen on hankalaa erityisesti nuorten kaupunkiseudulla asuvien perheiden kannalta, koska asuntojen hinnat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ovat huomattavan korkealla muuhun maahan nähden.
Valtiovarainministeriön velkatyöryhmän esitys on, että talouksien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Ritakallio totesi, että kotitalouksien velkaantuminen koko maassa on Suomessa kuitenkin vielä keskivertotasolla verrattuna esimerkiksi moniin muihin Euroopan maihin. Keskimäärin kotitalouksilla on velkaa kaksinkertainen määrä niiden vuosituloihin nähden. Velkakattoesitys hankaloittaisi nuorten perheiden elämää. Lainoituksessa merkityksellisempää on velanhoitokyky ja kunnossa olevat takuut.
Timo Ritakallio kiinnittäisi talouden ohjauksessa huomion siihen, että pikavipit isoine korkoineen vetävät kuluttajia edelleen huolestuttavasti. Ylivelkaantumisen riski on konkretisoitunut juuri pikavipeissä ja kulutusluotoissa.
– Kulutusluottojen vuoksi maksuhäiriömerkintöjä on jo noin 380 000 kuluttajalla, ja määrä kasvaa koko ajan, totesi hän vieraillessaan Lounais-Suomen Osuuspankin asiakasillassa tiistaina Paimiosalissa.
Rennosti ja selkeästi taloudesta puhunut pääjohtaja Ritakallio havahdutti yleisöä kertomalla, että meillä käytetään rahapeleihin vuodessa kolmisen miljardia euroa. Se tarkoittaa 570 euroa jokaista suomalaista kohden. Samaan aikaan osake- ja sijoitusrahastoihin, eli säästämiseen käytetään vuosittain vain 42 euroa henkeä kohden.
– Kysymys kuuluu, kummalla tavalla vaurastuu paremmin?
Illan alussa kävi ilmi, että Ritakalliolla oli aiempikin kontakti Paimion seudulle ja nyt pääjohtamaansa pankkikonttoriin. Hän työskenteli 80-luvun lopulla lyhyen jakson silloisessa Paimion Osuuspankissa.
Poliittiset ratkaisut avainasemassa
Maailmantalouden kuvioista pääjohtaja Ritakallio totesi, että talous hidastuu kaikkialla maailmassa, ja kymmenen vuoden pitkä ja verkkainen nousukausi on kääntymässä taantumaan. Kiinan ja USA:n kauppasota heijastuu Eurooppaan ja Suomeen, koska viennin osuus bruttokansantuotteestamme on yli 40 prosenttia.
– Vientinäkymien heikentyminen saattaa heijastua tällekin seudulle. Yleensäkin meille kauppasota ja tullit ovat vaikeampi asia kuin monille muille Euroopan maille.
Investointien ja kulutuksen näkymät maassa ovat nyt vaisuja. Tuottavuus ei parane, väestö- ja huoltosuhde-ennusteet uhkaavat julkista taloutta.
Ritakallio kaipasikin yhteiskunnalta ratkaisuja muun muassa siihen, miten maahan houkutellaan ammattitaitoista työvoimaa rajojen ulkopuolelta. Hän totesi, että keskusteluissa sotketaan liian helposti maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Krooninen työvoimapula erilaisissa työtehtävissä, niin korkeakoulutetuissa tehtävissä kuin vaikka hoivapuolella on hänen mukaansa asia, jonka ratkaisemiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
– Myös perhepolitiikassa pitää miettiä miten luodaan sellainen ympäristö, joka kannustaa hankkimaan lapsia.
Pankkimaailmassa korkojen laskutrendi ei vielä päättynytkään, ja niiden ennustetaan edelleen pysyvän matalalla. Euroalueella negatiiviset korot ovat lisänneet ja helpottaneet luotonantoa, tukeneet inflaatiota mutta myös heikentäneet euroa. Pankkitoiminnassa on nähty että määräaikaistalletuksiin sijoittamisen sijasta rahaa on käyttelytileillä. Sijoittajat hakevat tuottoa riskipitoisemmista tuotteista.
Ritakallio uumoili, että seuraava finanssikriisi tekee tuloaan, mutta ei uskaltautunut ennustamaan aikaa ja syytä muutoin, kuin että se voi liittyä kiinteistösijoittamiseen. Tähän liittyen hän yleisökysymysten yhteydessä suositti varovaisuutta kiinteistökaupoissa siltä osin, kun kohteessa on merkittävä yhtiölainakanta.
– Jonkinmoinen riski erityisesti pääkaupunkiseudulla on olemassa siihen, että iso taloyhtiölaina, tontti vuokramaalla ja yllättävät kulut voivat nostaa yhtiövastiketta nopeasti.
Pankkitoiminnassa nollakorkotason selkeä heijastusvaikutus on marginaalien kaventuminen samaan aikaan kun myös pankkipalvelut ovat voimakkaasti siirtyneet sähköisiksi. Pankit ovat joutuneet monin tavoin sopeuttaneet toimiaan uuteen aikaan, konttoriverkkoja on supistettu ja väkeä vähennetty.
Ritakallio korosti, että asiakkaita palvellaan ryhmän yli 350 konttorissa edelleen paljon kasvokkain, mutta samaan aikaan kehitystä seurataan. Verkkoasiointi kasvaa kiihtyvällä nopeudella ja eritoten mobiilisovellusten kautta. Op.fi-sivustolla tehtiin kännykkäsovelluksen kautta yli 27 miljoonaa toimenpidettä yksin syyskuussa. Hän ennusti, että esimerkiksi asuntokauppa voi siirtyä 5-10 vuodessa täysin digitaaliseksi.
