Rinki-pisteiden määrä vaihtelee paljon paikkakunnittain. Kaarinassa niitä on 24 mutta Paimiossa 5 kappaletta. Toki asukasmääräkin on Kaarinassa isompi, mutta ei tuossa suhteessa. Miksi näin, Rinki-aluepäällikkö Harri Patana?
– Verkostoa on pyritty suunnittelemaan niin, että pisteiden lukumäärä on suhteessa asukaslukuun. Huomioimme kunnan alueella olevat yli 500 asukkaan taajamat ja haja-asutuksen, mikäli siellä on kauppa. Lisäksi pisteiden sijoitteluun vaikuttaa esimerkiksi olemassa olevat jätelaitoksen omat keräyspisteet ja kauppojen lukumäärä. Pisteellä pitää olla riittävästi tilaa säiliöille, käyttäjille ja tyhjentäjille eli pyritään välttämään mahdollisia vaaratilanteita. Rinki-ekopisteet on pyritty sijoittamaan paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat.
Sauvon ainoa Rinki-piste on usein roskainen ja siellä on kierrätykseen kuulumatonta jätettä ja tavaroita, kun taas esimerkiksi Piikkiön K-kaupan pihan piste on useimmiten siisti. Mistä tällaiset erot johtuvat?
– Valitettavasti riittää, että yksi tuhannesta ei osaa pitää ekopistettä siistinä, ja joskus pisteitä sotketaan toistuvasti. Kaikki ekopisteemme siivotaan säännöllisen rytmin mukaan ja sitä tarvittaessa tihennetään. Mikäli pisteellä on sotkua tai keräyssäiliöt ovat täynnä, pyydämme olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme. (0800 133 888, maksuton, ark. 7-21, la 9-18 tai asiakaspalvelu@rinkiin.fi)
Millä keinoilla Rinki-pisteiden väärinkäyttöä valvotaan?
– Kameravalvontaa on jonkin verran käytössä. Lisäksi saamme väärinkäyttäjistä myös palautetta muilta käyttäjiltä sekä jätteiden joukkoon jätetyistä yhteystiedoista. Väärinkäyttäjiltä voidaan laskuttaa siivouskulut ja räikeimmissä tapauksissa voidaan olla yhteydessä viranomaisiin.
Kuinka yleistä on, että yritykset tuovat pakkausjätteitään kotitalouksien Rinki-pisteisiin?
– Muovi- ja kartonkipakkausten osalta tätä jonkin verran tapahtuu. Varsinaista tilastotietoa ei ole.
