
PAIMIO/ Mikko Perttunen
”Joskus syksyllä 1959”, sen tarkemmin ei Vistan Pesulan syntyä voi sijoittaa. Se on joka tapauksessa varmaa, että kuusikymmentä vuotta on tullut tai tulee täyteen aivan näinä hetkinä.
Yritys syntyi itse asiassa puolivahingossa rintamamiestalon kellarissa Ala-Vistalla.
– Pesula sai alkunsa siitä, että isä ja äiti ostivat ison voimavirralla toimivan mankelin, joka teki niin hyvää jälkeä, että ihmiset alkoivat käydä mankeloimassa siellä lakanoitaan, pesulaperheen toisen polven edustaja Kirsti Mäkeläinen muistelee.
– Muutamat rupesivat sitten kyselemään, josko äiti voisi samalla myös pestä heidän pyykkinsä, ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti liikkeelle, hän jatkaa.
Ensimmäinen iso yritysasiakas oli Karinaisten vanhainkoti, ja kymmenisen vuoden kuluttua, 1970-luvun vaihteessa, pyykkäys siirtyi nykyisiin tiloihinsa.
Rakennusta on tosin laajennettu tuosta useaan otteeseen.
– Rakennusoikeuttakin on jäljellä vieläkin. Itse pyykkäämiseen riittää vielä hyvin kapasiteettia, mutta likaisen ja puhtaan pyykin varastointi alkaa aiheuttaa haasteita. Laajentamispaineita siis jälleen on, nykyinen toimitusjohtaja ja kolmannen polven pyykkimies Jari Mäkeläinen sanoo.
Viisitoista vuotta sitten yritys laajeni vielä Turkuun, Pesula Metsätähteen, jossa tehdään esimerkiksi yrityksen kaikki kemiallinen pesu.
Moottoritie aloitti rättirumban Helsinkiin
Vuosituhannen vaihteeseen saakka pesula oli alueellinen toimija Turun ja Salon talousalueella. Tämän jälkeen alkoi muutaman vuoden mittainen Tallink Siljan aikakausi.
– Laivayhtiö alkoi pesettää meillä kaikki pöytäliinatekstiilinsä sekä täkit, tyynyt ja muut erikoistekstiilit. Sitä kesti noin viitisen vuotta, ja se oli meille tietysti iso ja tärkeä työ, Jari Mäkeläinen kertoo.
Sitten Siljan pyykki siirtyi Viroon yhtiön hyttitekstiilien mukana, ja Paimiossa tuli kiire löytää korvaavia asiakkaita. Moottoritie Helsinkiin oli juuri valmistunut, ja sitä pitkin Jari Mäkeläinen porhalsi uusien suhteiden perässä. Kukaan ei pääkaupunkiseudulla vistalaisista ollut kuullut, joten jonkun piti mennä pesulasta kertomaan. Yksi potentiaalinen asiakas oli Sodexo, joka työllistää Suomessa nykyisellään noin 1 500 ihmistä.
– Menin pääkonttorille kauppaamaan pöytäliinapesupalvelua, ja vastassa oli kaksi tiukkaa ostajaa. Yritin tietysti puhua kuin ruuneperi. Yhtäkkiä he kysyivät, että pesemmekö me myös työvaatteita, johon vastasin, että totta kai.
Mäkeläinen oli hiukan hämmästynyt, koska Sodexolla oli tuolloin käytössään ison kansallisen firman vuokravaatteet. Sitä hän ei vielä tuossa vaiheessa tiennyt, että Suomessa oltiin siirtymässä yrityksen globaaliin mallistoon.
Siihen väliin pesula iski.
Nyt Sodexo on 250 toimipaikallaan Vistan Pesulan suurin asiakas, tuoden noin 15 prosenttia yrityksen 2,4 miljoonan euron liikevaihdosta. Sen lisäksi Paimiossa pestään muun muassa ISS palveluiden, Mehiläisen ja isojen helsinkiläishotellien pyykkiä.
60–70 prosenttia asiakkaista käyttää nykyään myös pesulan vuokratekstiilejä. Tämä lisää ostamisen merkitystä, sillä hyvät tekstiilit kestävät kauemmin ja silloin tietysti myös tuottavat enemmän.


Yksityisasiakkaat yhä harvemmassa
Pesulabisnes on muuttunut. Mäkeläisten mukaan vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten pesuloita oli enemmän, ja myös pieniä toimijoita oli paljon. Nyt pyykkäys on keskittynyt isoille toimijoille. Kilpailu on kiristynyt myös siksi, että kunnalliset toimijat ovat tunkeutuneet paikoin myös yksityisille markkinoille.
– Alle prosentti meidän kaupastamme on sitä tavallisten ihmisten pyykkiä, kun reilu parikymmentä vuotta sitten sitä oli lähes kolmannes. Muutos johtuu tietysti myös yritysasiakkaiden määrän kasvusta, mutta ennen kaikkea siitä, ettei pyykkiä enää tuoda samalla tavalla pesulaan. Vaatteet on tehty nykyään niin kotona pestäviksi, että se yksityisasiakaspuoli on tänä päivänä enemmänkin oheispalvelu.
– Sitä ei kyllä suoraan sanottuna ole ikävä ollenkaan. Yritysten kanssa toimiminen on niin paljon selkeämpää ja suoraviivaisempaa, Jari Mäkeläinen myöntää.
Isotkin pesulayritykset mahtuvat Mäkeläisen mukaan leikkimään samalla hiekkalaatikolla. Vistan Pesula on esimerkiksi Solin ja Lindströmin alihankkija, vaikka yhtä aikaa kilpaillaan myös asiakkaista.


Vihreitä säästöjä hönkähöyryllä
Viime aikoina Vistan Pesulassa on nykyaikaistettu ikiaikaista bisnestä. Tuotantopäällikkö Leena Kleimola on tuonut yritykseen monia uudistuksia, muun muassa asiakashallintajärjestelmän, jota kontrolloidaan työpisteillä tableteilla. Näin työntekijät ovat jatkuvasti selvillä aikatauluista ja asiakkaiden erikoistoiveista.
– Olemme myös investoineet paljon kaasuenergiaan. Takapihalle on rakennettu kaasulaitos, ja sitä myötä on luovuttu öljyn käytöstä. Sen huomaa kyllä energialaskussakin joka kuukausi.
Toinen energiansäästötoimenpide on ollut niin sanotun ”hönkähöyryn” hyötykäyttö. Pesulan laitteista tulee jäännöskuumuutta, joka otetaan talteen, ja sillä puolestaan lämmitetään pesuvedet.
– Vesi on Paimiossa talvella 5-asteista, mutta tällä jäännösenergialla lämmitetään se suoraan 35–40-asteiseksi. Se vähentää energian haaskaamista merkittävästi, Mäkeläinen selittää.



