Nuoret kaipaavat samaistumista ja sukupuolierottelun loppumista- kouluterveyskyselyssä edelleen huolenaiheita

0
Aada Sevon ja Saara Kujala toivovat, että nuoria lähestyttäisiin puhumalla, osuvilla luennoilla ja henkilöillä, joihin olisi helppo samaistua.

Kouluterveyskyselyn tulokset tämän vuoden osalta paljastivat, että paimiolaisten yläkoululaisten joukossa on erittäin huonosti voivia tyttöjä. Paimion nuorisovaltuuston edustajat Aada Sevon ja Saara Kujala muistavat itsekin osallistuneensa laajaan kouluterveyskyselyyn.

– Nimettömänä täytetty kysely selvitti oppilaan terveyttä niin fyysisen kuin mielenterveyden osalta, ihmissuhteita ja päihteiden käyttöä, lukiossa opiskeleva Aada Sevon kertoo.

Vaikka asioissa on menty eteenpäin, koetaan nuorisovaltuustossa, että epätasa-arvoisuus saattaa vaikuttaa tyttöjen pahaan oloon.

– Tytöiltä odotetaan enemmän. ”Pojat on poikia” oletus elää yhä vahvasti paimiolaiskouluissa. Saatetaan myös kokea, että nuorten huono vointi olisi jollakin tavalla ”kausittaista”, Aada ja Saara toteavat.

– Kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat tyttöjen kokemasta ahdistuksesta. Se on todella hälyttävää. Yksikin, joka kokee olevansa erittäin tyytymätön elämäänsä on liikaa, Aada Sevon jatkaa.

Nuorisovaltuusto kuitenkin kokee, että mikäli apua tarvitsee, on sitä helposti saatavilla.

– Kuraattorille pääsee helposti pelkän Wilma-viestin avulla. Vanhempienkaan ei tarvitse tietää asiasta. Kaiken kaikkiaan yläkoulussa ja lukiossa on hyvät terveydenhoitopalvelut sekä kuraattori ja psykologi. Ymmärtääksemme myös alakouluissa tilanne on hyvä, Aada ja Saara kertovat.

Lisää valistusta nuorten kielellä

Jos nuorisovaltuusto saisi toivoa, järjestettäisiin paimiolaisille lapsille ja nuorille enemmän heitä kiinnostavia luentoja.

– Yläkoulussa kuultiin joskus luento entiseltä huumeidenkäyttäjältä. Mielenterveysasiat voisivat olla enemmän esillä vaikka jonkun kokemusasiantuntijan kautta. Olisi hienoa kuulla, miten joku on saanut apua omaan ongelmaansa. Kouluissa pitäisi puhua masennuksesta enemmän, Aada Sevon sanoo.

– Joku henkilö, joka on itse kokenut, mitä mielenterveysongelmat ovat, joka olisi itsekin suhteellisen nuori ja johon voisi samaistua. Henkilö, joka näyttäisi, että vaikeasta tilanteesta on mahdollisuus päästä pois ja voida paremmin, Saara Kujala jatkaa.

– Ylipäätään nuorten, koulun henkilökunnan ja vanhempien välille tulisi luoda keskusteluyhteys, Aada ehdottaa.

Toisen hädän tunnistamista

Ongelmat tulisi ennen kaikkea oppia tunnistamaan luokkatovereissa tai itsessään.

– Jos ystäväsi ovat masentuneita ja tukeutuvat sinuun, voi tilanne käydä kuuntelijalle raskaaksi, Saara Kujala toteaa.

– Pitäisikin opettaa, että jos ystävällä on ongelmia, tulisi hänet ohjata kuraattorille. Sinne voi aina myös mennä kaverin seuraksi, jos hän ei halua mennä yksin, Aada Sevon jatkaa.

Mitä tulee taas mahdolliseen kiusaamiseen, toivoo nuorisovaltuusto koululta puuttumista ongelmaan ajoissa sen sijaan että asioita taputellaan villaisella.

– Puuttumisen pitäisi olla koululle ylpeyden aihe ja he voisivat todeta, että tiedostamme, että meillä kiusataan ja näin aiomme puuttua asiaan, Aada Sevon sanoo.

Tuore kouluterveyskysely valottaa 4. ja 5.-luokkalaisten sekä 8. -9.-luokkalaisten paimiolaislasten ja -nuorten tyytyväisyyttä heidän elämäänsä. Kysely vertailee vastauksia vuoden 2017 tuloksiin.

Tyytyväisyys elämään neljäs- ja viidesluokkalaisten kohdalla Paimiossa on kasvanut vuodesta 2017 vuoden 2019 tuloksiin. 265 vastaajasta 57,4 prosenttia kertoi olevansa elämäänsä erittäin tyytyväinen, kun vuonna 2017 vastaava prosenttiosuus oli 43,5. Sekä poikien että tyttöjen tyytyväisyys oli kasvanut runsaasti kahdessa vuodessa.

Huolestuttavaa tutkimustuloksessa oli, että osio ”erittäin tyytymätön elämäänsä” -kohtaa oli rastitettu enemmän kuin vuonna 2017. Tytöistä 1,6 prosenttia oli valinnut tämän vaihtoehdon kuvaamaan tuntemuksiaan, kun vuonna 2017 vastaava määrä oli 0,8 prosenttia. Pojista kukaan ei ollut erittäin tyytymätön elämäänsä kumpanakaan kouluterveyskyselyvuonna.

Yläkoululaisten, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kohdalla etenkin poikien tyytyväisyys oli kasvanut. Vuonna 2017 vain 23,9 prosenttia pojista kertoi olevansa erittäin tyyytyväinen elämäänsä, kun tänä vuonna samainen prosenttiosuus oli 34,0.

Tyttöjen tyytyväisyys säilyi samoissa lukemissa 13 prosentin tuntumassa.

Erittäin tyytymättömiä elämäänsä oli pojista 2,1 prosenttia ja tytöistä 4,4 prosenttia. Poikien kohdalla lukemassa oli laskua ja tyttöjen kohdalla kasvua. Vastaajia kyselyllä oli 8.-9.-luokkalaisten osuudessa tänä vuonna 208.

Jätä kommentti