Tilaisuus oli ns. sisäänlämpiävä eli seuran ulkopuolisia järjestöjä onnittelukäynteineen ei paikalle ollut kutsuttu. Ohjelmaa riitti silti pitkälle yöhön. Saatiin nauttia ammattitaidolla valmistetuista monenlaisista ruokaherkuista, kuunneltiin musiikkiesityksiä ja kuultiin monien kokeneiden aktiivien mielenkiintoisia muisteluksia Yrityksen toiminnoista vuosien varrelta.
Runsaasti mielenkiintoa herätti hienosti rakennettu näyttelypöytä, jossa palkinnot, peliasut, lehtileikkeet ym. vuosien varrelta olivat esillä. Osallistujille jaettiin myös seuran toiminnoista kertova historiikki.
Perustava kokous keväällä 1959
Historiikista saatiin poimia mm. seuran perustamiseen liittyviä tapahtumia.
Seuran perustavaa kokousta edelsi kaksi alustavaa kokousta: 29.1.1959 ja 27.2.1959. Perustava kokous pidettiin huhtikuussa 1959. Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituksi Lauri Laaksonen (pj), Mauno Laaksonen (siht.), Pentti Laaksonen (rah.hoit.), Pentti Niemelä, Kaino Sahlström, Esko Ojaranta ja Pekka Kallio. Varajäsenet: Leo Nironen (varapj), Mikko Kallio ja Antti Nurmi.
Seura liittyi jäsenenä valtakunnalliseen Työväen Urheiluliittoon (TUL). Aloittamisvuotena Yrityksessä oli kirjattuna 129 aikuis- ja 77 nuorisojäsentä. Seuran alkuperäinen nimi oli Paimion Työväen voimistelu- ja urheiluseura Yritys. Nykyisen lyhyen version Paimion Yritys seura otti käyttöön muutamia vuosia sitten.
Paljon on tämän kuuden vuosikymmenen aikana ehtinyt tapahtua. On ollut nousevaa innostusta, hiljaisempia aikoja, loistokkaitakin hetkiä ja joukkoja yhdistäviä yhteisiä tavoitteita. Lukuisa on se toimijoiden joukko, joka on toiminnassa ollut mukana. Joillekin toiminta on ollut hyvinkin intensiivistä, joillekin vähemmän aikaa vievää. Mutta kaikille kuitenkin uurastus on ollut varmasti mieliin painuvaa ja antoisaa. Ei ole koskaan laskettu, paljonko ihmisiä on kilpailutoimiin tai toimitsijatehtäviin osallistunut, mutta suuri se joukko on.
Aluksi laaja kirjo lajeja
Seuran alkuvaiheen toimintamuotoina olivat yleisurheilu, maastojuoksu, voimistelu, suunnistus, hiihto, uinti ja 60-luvun alkupuolella poikien koripallo, painonnosto ja vauhdittomat hypyt (korkeus, pituus ja kolmiloikka). 60-luvun loppupuolella alkoi myöhemmin seuran päälajiksi kohonnut lentopallo. Vuodesta 1968 Yrityksen pääpaino asetettiin nuorisourheilun saralle. Myös kulttuuripuolella 60-luvulla oli vilkasta. Näytelmä- ja tanhukerhot toimivat tehokkaasti.
60-luvun lopulla selvä lama iski Yrityksen toimintaan. Lajikirjo pieneni, ja lentopallosta tuli harrastuksen päälaji 70-luvulle mennessä. Yleisurheilua piti otsikoissa ainoastaan TUL:n ylivoimainen maileri Marjatta Kallio, joka myös Suomen mestaruuskisoissa oli mitalilla ja oli maaottelu- ja MM-edustajanakin. Marjatan ansiosta yleisurheilun tähtihetket ovat 70-luvulta.
Yritys oli TUL:n Varsinais-Suomen piirin paras nuorten lentopalloseura 70-80-luvuilla ja valtakunnan tasollakin koko TUL:n 2. paras nuorten lentopalloilussa muutamana vuonna. Aikuisten lentopalloilussa ovat miesten joukkueet pelanneet parhaimmillaan 2-sarjassa. 2000-luvun alussa Yrityksen miesten lentopallojoukkue oli 2-sarjassa lohkonsa 3 parhaan joukossa ja taisteli jopa noususta 1-sarjaan. Joukkueita parhaimmillaan nuoret mukaan lukien oli lähes 20.
80-luku kulta-aikaa lentopallossa
80-luvun puolivälin voi sanoa olleen Yrityksen kulta-aikaa lentopallossa. Seura saavutti useita palkintosijoja TUL:n lentopallon mestaruuskisoissa huippuna B-tyttöjen mestaruus vuonna 1985. Pari vuotta myöhemmin tuli sitten Tauno Vianderin luotsaamalle C-poikien joukkueelle kovan lopputurnauksen jälkeen lentopallon SM-hopeaa. Myös TUL:n mestaruus tuli samana vuonna tälle joukkueelle. Lisäksi seura voitti 10 vuotta kiertävän TUL:n Varsinais-Suomen piirin nuorten lentopallon pistekilvan ylivoimaiseen tapaan. Lukuisia TUL:n mestaruuksia tuli seuran nuorille 80-luvulla. Myös pitkään haaveiltu nuorten mini-lentiskoulutus saatiin alkamaan.
Miesten lentopallojoukkueen vahvistaminen ja nousu lentopallon 2-sarjaan oli iso asia seuralle ja sen taloudelle. Kolme kautta joukkue pelasi tässä sarjassa, ja menestys oli hyvä. Joka vuosi kolmen parhaan joukossa ja ensimmäisenä vuotena taisteli loppuottelussa peräti sarjanoususta 1-sarjaan. Se ei kuitenkaan onnistunut. Muutaman vuoden jälkeen oli seuran kuitenkin kustannussyistä luovuttava miesten 2-sarjapaikasta.
Nyt pääpaino on nuorten joukkueiden parissa. 80-luvun lopussa rynnisti sulkapallo väkevästi mukaan seuran toimintaan. Yritys on ollut myös järjestämässä Paimiossa TUL:n maastojuoksun mestaruuskilpailuja vuonna 1969 ja TUL:n yleisurheilun mestaruuskisoja vuonna 1973.
Näkyvä toimija maakunnassakin
Yritys on ollut näkyvästi esillä Paimion ja jopa Varsinais-Suomen alueen riennoissa. Varsinkin nuorten urheilutoimintojen vahva esilläolo on nostanut seuraa näkyville. Seuran joukkueita ja yksittäisiä urheilijoita on usein valittu Paimion parhaiksi. Myös seuran valmennus- ja johtoporras on useina vuosina saanut tunnustusta ja meriittejä Paimiolta osakseen. Seuran johdossa on ollut tunnusomaista pitkät puheenjohtajakaudet.
Seuran pitkäaikaisista toimijoista Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin ovat saaneet Matti Kallio, Raimo Kallio ja Helge Kujanen. Kujanen on saanut myös TUL:n seuratyön kultaisen ansiomerkin ja nimetty Kunnon Kuntalaiseksi 1986. Matti Kallio toimi Paimion liikuntalautakunnan puheenjohtajana 1969-1976. Raimo Kallio valittiin Paimion parhaaksi valmentajaksi 1984. Raimo toimi seuran puheenjohtajana 1967-1977. Kunnon Kuntalainen -tittelin ovat saaneet myös Ismo Lehti vuonna 1990 sekä Jari Vanhanen vuonna 2005. Jari Vanhanen sai myös vuonna 2004 Paimion seuratyöntekijän tunnustuksen. Lisäksi Tauno Viander palkittiin 1987 Paimion kunnan ja Suomalaisuuden Liiton tunnustuspalkinnolla lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä. Seuran kunniajäsenyyden ovat saaneet Tauno Viander ja Simo Sunila sekä kunniapuheenjohtajuuden Helge Kujanen, joka toimi puheenjohtajana lähes 30 vuotta.
Helge Kujanen
