”Kyllä on ollut elämä tosi kurjaa mummelin lapsuudessa”, sanoivat kolmasluokkalaiset lapsenlapseni vakavana. Ihmettelin, että mistä nyt tällä kertaa oli kyse. He kertoivat tarkoittavansa sitä, että koska ei ollut kännyköitä eikä tabletteja, eivät lapset voineet pelata yhtään mitään ja se oli varmaan kurjaa.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa, minä sanoin, Mummelin lapsuudessa vasta pelattiinkin! Pojat kuuntelivat epäuskoisina, kun kerroin, että pelasimme lautapelejä ja jopa Afrikan Tähtikin oli jo silloin olemassa. Ja mummelin lähisuvussa pelattiin paljon korttia. Olen tainnut oppia pelaamaan korttia ennen kuin opin lukemaan. Ensiksi pelattiin Possua ja sen jälkeen Aasia. Aasi-pelissä voittajan kuului nostaa peukalo vaivihkaa pystyyn voiton merkiksi ja se onneton, joka huomasi tämän viimeiseksi, oli Aasi. Kun taidot hiukan karttuivat, alettiin pelata Maijaa. Siinä vasta peli! Kun nykyään kauhistelemme väkivaltaisia pelejä, niin muistanette, että Maija-pelissäkin tapettiin surutta, tosin kylläkin kortteja. Entä pokeri eli pokka! Meillä oli kotona suuri lasipurkki täynnä punaisia nappeja ja niitä tarvittiin pokerin pelaamiseen. Pelin kuluessa saattoi edessä oleva nappikasa kasvaa suureksi ja seuraavilla kierroksilla hävisi kaiken. Se taisi olla oikein uhkapeliä, sanoivat pojat naamat totisina.
Aikanaan sitten mummelin kotiinkin ilmaantui sähköisiä pelejä. 90-luvulla televisioon liitettiin jonkinlainen konsoli, jonka avulla saattoi pelata televisioruudulla tennistä tai jotakin muuta erittäin yksitoikkoista peliä. Samoihin aikoihin meidänkin perhe siirtyi tietokoneaikaan, kun esikoiselle hankittiin huipputietokone Vic 20.
Kun kysyin poikien tämän hetkistä lempipeliä, oli vastaus kaikilta sama: Minegraft eli mine. Siinä kuulemma rakennetaan ja räjäytellään. Kerroin pojille kuulleeni pelistä, jonka nimi on Granny eli mummo. Kun sanoin, että siinä taitaisi olla mummelille sopiva peli, he katsoivat minua silmät kauhusta ympyriäisinä ja huusivat yhteen ääneen, ettei missään tapauksessa! Granny on ihan kamala peli, jossa verenhimoinen isoäiti vaanii pesäpallomailalla kaikkea ympärillään olevaa elämää! Ei todellakaan sovi mummelille.
Sovimme poikien kanssa, että pidämme lähiaikoina mummolassa peli-illan. Ensin pelaamme muutaman erän Rummigubbia ja Trivial Pursuitin perhepainosta ja kunhan saa kerätyksi ämpärillisen nappeja, niin loppuillan opetan heille pokeria!
Melkein tusinan eri-ikäisen lapsenlapsen Mummeli ihmettelee nykyajan menoa ja samalla muistelee omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan yli 50 vuotta sitten. Tällä kertaa aiheena on pelaaminen!
