Tavoitteeseen pääsy edellyttää suunniteltujen päästövähennystoimien täysimääräistä käyttöönottoa, mutta myös selkeää asennemuutosta. Hämmästyttävän suuri osa suomalaisista on yhä sitä mieltä, että puheet ilmastonmuutoksesta eivät perustu tosiseikkoihin, vaan tiedemiesten maailmanlaajuiseen salaliittoon. Oletus on paitsi lapsellinen myös vaarallinen.
Toisaalta on naiivia olettaa niinkin, että maailma pelastuu suomalaisten nyhtökauraruokavaliolla, kirpparikierrätyksellä ja ”konmarittamisella”.
Lieneekö jotenkin suomalaiskansallista arvostaa enemmän puritaanista ehdottomuutta ja itseruoskintaa kuin järjen ja mielikuvituksen käyttöä.
Yhtä kaikki on ällistyttävää, että esimerkiksi monissa Internet-keskusteluryhmissä ilmastonmuutoksesta huolissaan olijat – myös lapset ja nuoret leimataan – vähä-älyisiksi haihattelijoiksi, jotka vain lonksuttavat leukojaan paremman tekemisen puutteessa.
Onneksi toisenlaisiakin näkökantoja esiintyy:
– Minua mättää se, että kun yritetään pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja, aikuiset ihmiset kiukuttelevat vastaan kuin jotkut keskenkasvuiset. Tahallista väärinymmärtämistä, uhriutumista ja naureskelua niille, jotka ovat asioista huolissaan ja haluavat tehdä jotain, kirjoittaa edes mieshenkilö maakunnallisella keskustelusivustolla.
Nykyisin tiedetään varsin hyvin, että ilmaston lämpeneminen on alkanut jo esiteollisena aikana. Hiiltä on poltettu todella kauan, ja autojakin on ollut valtavia määriä – muun muassa Yhdysvalloissa – jo sata vuotta sitten. Takana on siis pitkä, ilmaston kannalta epäsuotuisa kehityskulku, ja nyt alkavat liitokset natista.
Kohonneesta elintasosta joudutaan lähivuosikymmeninä maksamaan hintaa, eikä se asia kiukuttelemalla parane.
Tämän haasteen edessä Varsinais-Suomeen on perustettu ilmastovastuujaosto.
Paitsi ilmastosta myös sisäilmasta kannattaa pitää huolta. Kaarinassa valmistellaan uuden virastotalon rakentamista eikä vanhan korjaamista. Taustalla on virastossa havaittu sisäilmaongelma.
Kaarinan uudisrakennusvaihtoehtoa perustellaan toteamalla, että kokemukset vastaavista peruskorjauksista ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia:
”Kun korjattavaan rakennukseen jää vanhoja osia, ei korjauksen onnistumista voida taata, vaan suurena riskinä on oireilun ja työpahoinvoinnin jatkuminen.”
PERTTU HEMMINKI
