– Krossin asema tulee palvelemaan etenkin Kaarinan kaupunkia ja E18-tien ympäristöä. Sen arvioidaan olevan käytössä vuonna 2022, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo.
– Kaarinan paloaseman koko henkilöstö ja kalusto siirretään uudelle asemalle sen valmistuttua, ja sinne muuttaa myös Kuusiston VPK.
Krossin aseman sijaintikin on jo selvillä. Se tulee aivan Kaarinantien varteen, jonkin matkaa moottoritien rampista pohjoiseen päin.
Varsinais-Suomen paloasemaverkostoa on kehitetty jo vuosien ajan. Turun ympäristössä uusia asemia on rakennettu muun muassa Lietoon ja Piikkiöön. Viimeksi paloasema avattiin Raision Kuninkojalle ja joulukuussa avataan Kakskerran VPK:n uusi asema. Seuraavaksi uusia tiloja tehdään sopimuspalokunnille Koskella, Rymättylässä ja Askaisissa.
Yli 60 000 tehtävää vuodessa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on noin 550 omaa työntekijää ja 3 000 sopimuspalokuntalaista. Toiminta-alueeseen kuuluu 27 kuntaa.
Vuosittain pelastuslaitos hoitaa yli 60 000 tehtävää, joista 42 000 on ensihoitotehtäviä ja 10 000 pelastustehtäviä. Loput ovat riskienhallintatehtäviä, joihin kuuluvat muun muassa palotarkastukset. Ensihoitotehtävät keskittyvät pääosin Turkuun, Kaarinaan, Raisioon, Paraisille ja Naantaliin, joiden alueista pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
– Tänä vuonna tehtävien kokonaismäärä on pienessä nousussa. Etenkin liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet, mutta esimerkiksi maastopaloja on ollut viimevuotista vähemmän, Kontio toteaa.
Tulevaisuutta uhkaa
ukkoontuminenKontion mukaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on tällä hetkellä riittävät henkilöstöresurssit. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin rakenneongelma.
– Haasteena meillä on se, että pelastustoiminnan henkilöstön keski-ikä on jo yli 44 vuotta. Kun ihminen lähestyy 50 vuoden ikää, kunto ei välttämättä riitä savu- ja muihin sukellustehtäviin.
– Uusia pelastajia koulutetaan Suomessa riittävästi, mutta työn luonteesta johtuen meillä on tarjottavana melko vähän kevyempiä töitä ikääntyvälle väelle.
Ongelma johtuu ajan mittaan tehdyistä eläkejärjestelmän muutoksista. Vielä 1990-luvulla palomiehet pääsivät eläkkeelle 55-vuotiaina. Eläkeikää on nostettu pikkuhiljaa ja tällä hetkellä vanhimmat palomiehet pääsevät eläkkeelle 61-vuotiaina. Nuoremmat joutuvat puurtamaan yleiseen eläkeikään saakka.
Suuri muutos
15 vuotta sittenTurun palolaitos perustettiin vuonna 1869. Ensimmäiset toimipisteet olivat Suurtorin alueella ja vanhassa makasiinissa Linnankadun varrella.
– Toiminta oli alkuun vain palojen sammutusta ja aikaisemmin alkanutta palovartiointia. Sairaankuljetusta ei ollut lainkaan. Se tuli mukaan vasta 1900-luvun puolella, Kontio kuvailee.
Eerikinkadun varressa oleva keskuspaloasema valmistui vuonna 1916. Siihen aikaan se sai kritiikkiä sijainnistaan, koska se oli kaukana keskustasta.
– No, olihan se siinä mielessä kaukana, kun silloin liikuttiin hevosilla. Nykyään sijainti on aivan ihanteellinen. Täältä pääsee nopeasti moneen suuntaan, Kontio sanoo.
Vuonna 2004 tuli suuri muutos, kun Varsinais-Suomen kuntien omat palolaitokset lakkautettiin ja niiden tilalle tuli koko alueen kattava alueellinen pelastuslaitos. Samalla vapaapalokuntien palokuntasopimukset yhtenäistettiin ja siirrettiin kunnilta alueelliselle pelastuslaitokselle.
– Muutos oli varsin hyödyllinen. Pelastustoiminta nopeutui, kun ei tarvinnut enää välittää kuntarajoista. Muutos mahdollisti myös paloasemien sijoittamisen entistä järkevämmin, Kontio arvioi.
