Suomessa vietetään valtakunnallista Nenäpäivää vuosittain loka-marraskuussa. Kampanjan järjestää Nenäpäivä-säätiö. Sen perustivat vuonna 2004 Suomen Unicef, SPR, ja Kirkon Ulkomaanapu yhdessä Ylen kanssa. Toiminnassa ovat mukana myös muun muassa Fida International, Pelastakaa Lapset ja Plan International Suomi.
Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen edistää maailman lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista. Voisi luulla, ettei kenelläkään ole mitään tällaista visiota vastaan. Varsinkaan kun sitä ei rahoiteta verovaroin, vaan kampanjan avaintekijöinä ovat valistuneet yritykset ja yksityiset kansalaiset.
Niinpä olikin yllättävää lukea sunnuntaina erään länsisuomalaisen Facebook-murresivuston kommenttiketjua, jossa Nenäpäivää ei pelkästään parjattu ja lytätty surutta, vaan se määriteltiin miltei rikolliseksi toiminnaksi. Vuoron perään kelpo kansalaisemme julistivat, että eivät koskaan anna tuollaisiin ”korruptiokeräyksiin” yhtään mitään ja samalla varoittelivat muitakaan antamasta.
Ei kuulemma mene apu ollenkaan perille. Ja mitä sitten vaikka menisikin, kun rahaa kerran syydetään ulkomaille eikä meidän kylälle tai naapurikylälle. Törkeimmissä kommenteissa oli puhdasta raivoa alikehittyneiden maiden asukkaita, myös lapsia, kohtaan.
No, saahan siitä itselleen hyvän tekosyyn olla koskaan antamatta mitään, kun hokee korruptiota ja sitä, että on väärin auttaa – edes omilla rahoillaan – ihmisiä ulkomailla. Ketään ei tuntenut kiinnostavan esimerkiksi se, että köyhimmissä maissa jo 20 euron suuruinen lahjoitus voi tuoda lapselle lukutaidon. Ja muutamilla satasilla pelastetaan henkiä.
Toisenlaisiakin kommentteja viestiketjussa oli, mutta niiden osuus oli vain muutama prosentti viestien kokonaismäärästä.
Valtavirtana oli näkemys, että vain typerys osallistuu Nenäpäivän kaltaisiin keräyksiin.
Kaikkien ei toki tarvitsekaan avustaa. Esimerkiksi vähävaraisuus on hyväksyttävä este. Kumma kyllä, vähävaraiset lahjoittavat usein tuloihinsa suhteutettuna kaikkein eniten. Sekä kotimaahan että ulkomaille. Mutta mistä tämä Nenäpäivä-viha oikein kumpuaa ja mitä se kertoo? Tunnustan, että en tiedä. Lieneekö puolet kroonista ulkomaalaisvihaa ja toinen puoli silkkaa tietämättömyyttä.
Paremman elämän toivossa myös Suomesta on lähdetty ulkomaille. Aikojen saatossa lähtijöitä on ollut lähes miljoona. Eniten lähdettiin siitä maakunnasta, jossa nyt kaikkea oman maan rajojen ulkopuolella tapahtuvaa eniten pelätään ja kaihdetaan.
On hyvä muistaa, että sotaa käydessään ja sodasta toipuessaan myös Suomi valtavan määrän ulkomaanapua. Yksityisiltä kansalaisiltakin.
PERTTU HEMMINKI
