Paimiolainen musiikinopetus sai iloisen uutisen, suorastaan poikkeuksellisen tähän maailmanaikaan. Opetusministeriön myöntämä taiteen perusopetuksen järjestämislupa tuo opiston Paimion ja Sauvon alueella toteuttamaan musiikin opetukseen kaivatun selkänojan: vuosittaisen varman valtionosuusrahoituksen. Tyypillisempiä ovat jo tovin olleet uutiset, joissa kerrotaan valtionosuuksien pienenemisestä.
Järjestämisluvan myöntäminen oli tulos hakuprosessille, joka käynnistyi jo keväällä 2017. Asianosaiset Paimion sivistystoimessa ovat tehneet lupahaun yhteydessä ansiokkaan valmistelutyön. Pitkäjänteinen lasten ja nuorten musiikkikasvatustyö sai tässä itselleen kuuluvan arvon. Toivottavasti se huomataan myös kun pohditaan alueen vetovoimatekijöitä. Liikunnan harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus ja laadukkaat urheilupaikat nostetaan herkästi esiin, mutta tässä on kyse vähintään yhtä tärkeästä toiminnasta.
Tätä arvoa kun ei aina ole ollut. 70-luvulla alkanut musiikkiopiston toiminta on kuntatalouden myrskyissä ollut uhattuna useampaankin kertaan. Tiukkoina aikoina musiikinopetuksen on nähty kunnan omana toimintana olevan jotain ylimääräistä hyvää, ja siitä on oltu valmiita jopa luopumaan. Muistan päättäjien puineen joissakin budjettikokouksissa sitä, miten toiminta on joidenkin mielestä elitististä ja turhaa.
Paimion musiikkiopiston toiminnasta voi kuitenkin sitä pitkään sivusta seuranneena todeta, että toiminnan laadusta ja vetovoimasta kertoo myös se, miten paljon sen piiriin hakeudutaan. Opisto on myös kyennyt pienistä resursseista huolimatta aina löytämään keinoja uudistua ja houkutella uusia lapsia ja nuoria musiikin pariin. Esimerkiksi leikkipuistoissa järjestetyt kiertävät muskarit ovat viime vuosien hauskoja uusia työmuotoja. Kiittelyn arvoista on myös opettajien innokkuus ja taito hyödyntää nuoria soittajia erilaisissa tapahtumissa – ehkäpä jälleen myös tulevan viikonvaihteen joulumarkkinoilla.
Opiston papereihin on kirjattu, että tavoitteena on antaa soittamisesta ja laulamisesta perustiedot ja -taidot, joiden avulla musiikista voi tulla oppilaille hyvä harrastus ja antaa taidot musisointiin vaikka vain omaksi iloksi, tai sitten synnyttää keinoja soittaa yhdessä muiden kanssa.
Musiikillahan on kyky yhdistää ja luoda tunnelmia, kuten taiteella yleensäkin. Ja elämä ilman taidetta on koleaa.
”Musiikki kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Musiikin avulla voidaan aktivoida mielikuvitusta ja syventää ajatuksia. Soittaminen ja laulaminen kehittävät persoonallisuutta ja tunne-elämää. Musiikki kasvattaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja itsensä tuntemiseen sekä pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Musiikin ymmärtämisestä on iloa ja hyötyä koko elämän ajaksi!”
Tuo pätkä löytyi netistä musiikkiopiston toiminnan esittelystä. En sen paremmin sano.
Taina Tukia
