Martti Kallisen työpöydällä hahmottuu uusia ekologisia rakennustapoja

0
Havainnekuva ekopuutarhakylän korttelista Aurinkorinne. Kuvassa asuinkerros on jaettu kahteen erilliseen rakennusmassaan: vasemmalla kolmen tason ja oikealla kahden talon rakennus. Työtiloja on mahdollista toteuttaa runsaasti, joten rakennuspaikka soveltuu asumisen ohella myös pienimuotoiseen yritystoimintaan ja etätyöhön.

Paimiolainen rakennusarkkitehti Martti Kallinen tekee rakennussuunnittelun alalla uraa uurtavaa työtä. Hänen ideoihinsa – muun muassa rakennuskuoren koneelliseen kuivaukseen ja lämmityksen nollaenergiaan – perustuvan Paimion Ekopuutarhakylän asemakaava tuli lainvoimaiseksi viime viikon perjantaina.

– Käytettäessä ekoteknisiä rakennustapoja nykyisen rakennustavan sijasta suurin haaste ei ole tekniikka, vaan inhimilliset asenteet, Kallinen sanoo.

– Esimerkiksi lämmitysenergiaa tarvitsematonta paksua lämmöneristystä kohtaan on ensin ihastusta, mutta pian turhia asenteita, vaikka eristyksen ymmärrettävyys on lapsenkin hahmotettavissa.

Rakennustekniikkaan ja arkkitehtuuriin Kallinen uppoutui jo 70-luvun loppupuolella. Vuosikymmeniä visioituaan ja suunniteltuaan hän on tullut siihen tulokseen, että rakentamista täytyy ajatella elämää suuremmasta perspektiivistä.

– Olemme viimeinen ikäluokka, joka voi pitää maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ja meillä on myös velvollisuus tehdä niin, 66-vuotias Kallinen sanoo.

”Ei enää tulella lämmittämistä”

Paimion Ekopuutarhakylän asemakaava koskee entistä Seppälän puutarhan metsäaluetta Puutarhatien alussa, lähellä Tomerontietä. Ensimmäisessä vaiheessa kaava käsittää 3+1 asuintonttia puistoalueineen Puutarhatien pohjoispuolella. Kokonaisuudessaan kaavasuunnitelma sisältää 13 uutta asuintonttia.

Arkkitehtuuri MJK Martti Kallisen laatiman asemakaavan tarkoituksena on hyödyntää entisiä puutarha-alueita kestävän kehityksen ”ekotekniikan kylänä” maaseudun kulttuurimaisemassa.

Paimion Ekopuutarhakylässä ensimmäisenä ekotekona on mustien jätevesien käsittely pikakompostoivalla alipaineisella vesivessalla. Myös kotitalouden biojätteet kompostoidaan lakisääteisesti hallitulla tavalla.

Kallisen innovaatioihin kuuluu myös paksu Ikikuori -seinärakenne ja rakennusvaipan koneellinen kuivaus, jolla pyritään EU:n tulevaisuustavoitteiden mukaiseen lämmityksen nollaenergiaan.

– Rakennus toteutetaan ilmastotavoitteiden mukaisesti. Ei enää tulella lämmittämistä. Ei enää päästöjä, Kallinen sanoo.

– Lähes nollaenergiatason lämmöneriste on 4–5 kertaa nykyistä eristystä paksumpi. Pääsemme sillä talven läpi vain sähkölaitteiden vähäisen sähkön ja laitteiden tuottaman lisälämmön varassa.

Kallinen toteaa, että on iso haaste saada ekopuutarhakylään se ensimmäinen asukasperhe tai pariskunta, joka sitoutuu uuteen rakennustapaan ja kompostoivaan vesivessaan.

– Mutta nämä asukkaat saavat myös kunnian olla mukana viemässä rakennustekniikkaa kohti uutta ekoteknistä maailmankuvaa.

Muutos ei synny valtiojohtoisesti

Kallisen suunnitelmissa lämmitystarpeen väheneminen toteutuu lämmöneristystä olennaisesti paksuntamalla. Yleisesti tiedossa oleva lämmöneristyksen paksuuteen liittyvä kosteusriski poistetaan rakennuskuoren koneellisella kuivauksella.

– Rakennuksessa on vesi- ja tuulitiivis ulkopinta, ja uusi eristystapa kuivuu jatkuvasti sisäänpäin ilman tuuletusrakoa.

Martti Kallinen näkee, että perinteiset rakentamisen normit pätevät olemassa olevan rakennustavan kohdalla, mutta uusien ideoiden ja teknologioiden kohdalla ne ovat usein jarruna suojellen rakentamisen valtavirtaa.

– Hieman kärjistäen voisi todeta, että minulta on mennyt yli 40 vuotta hukkaan määräysten ja normien takia.

Kallinen katsoo, että tietynlaisen näköalattomuuden seurauksia ovat muun muassa kosteusongelmat ja homekoulut.

– Muutos ei synny varmuudella valtiojohtoisesti, sillä valtion huolena on nykyinen talous. Isot muutokset alkavat kansalaisista. Me olemme se sukupolvi, joka ratkaisee maapallon tulevaisuuden lastemme eduksi ja heitä ajatellen.

– Tarvitsemme välittömästi ekotekoja, kiteyttää pitkän linjan paimiolaisarkkitehti.

Jätä kommentti