14-vuotiaan karunalaisen Markus Söderbergin aktiivisuutta ei voi kuin ihailla. Nuori mies nimittäin pyöräilee harva se päivä 13 kilometrin koulumatkansa.
– Ihan vaan huvin vuoksi. Se on mukavaa ja pyöräilen muutenkin paljon. Taisin jo viime keväänä aloittaa tämän tavan.
Koulubussin kyytiin hän ei ole turvautunut kuluvan syyslukukauden aikana kuin muutaman kerran.
– Jos on huono keli, niin silloin menen bussilla. Hiljattain myös kaaduin suoraan selälleni betonipalkin päälle temppuillessani pyörän kanssa. Kaikki lihakset olivat niin kipeinä, että päätin mennä koulubussin kyydissä.
Alamäkikisat kiinnostavat
Tasapainoa ja ketteryyttä löytyy, sillä haastattelun aikanakin Söderberg ei juuri istu pyörän satulassa vaan tasapainoilee paikoillaan.
Perusmallin maastopyörällä viiletetään paljon myös metsässä.
– Alamäkikisat kiinnostaa, mutta vain SM-tasolle saakka. En halua pyöräilystä ammattia, sillä eniten minua kiinnostaa maanviljelys. Olen tiennyt jo 7-vuotiaasta, että jatkan tilamme viljelyä, joten peruskoulun jälkeen suuntaan maatalousalan kouluun. Olen aina asunut maalla ja viihdyn täällä, joten valinta on ollut selvä, kiteyttää Söderberg.
Talveksi pyörä teloille
Söderberg varaa aamuisin koulumatkan taittamiseen tunnin, mutta käytännössä hän taittaa matkan puolessa tunnissa.
– Riippuu vähän onko kavereita mukana. Ne vähän hidastavat, mutta aika usein menen yksin. Pikkuveli on joskus lähtenyt mukaan myös, joten silloin pitää varata enemmän aikaa. Pikkusiskokin on kiinnostunut pyöräilemään kouluun, mutta hän on vielä niin nuori, etteivät vanhemmat päästä häntä.
Karunantiellä piisaa niin vauhtia kuin liikennettä, eikä pientareesta pyöräilijälle ole tietoakaan. Lisäksi matkaan kuuluu vilkasliikenteisen Sauvon-Kemiöntien ylitys. Näiden seikkojen takia Markuksen vanhemmat eivät halunneet päästää poikaansa nuorempana koulumatkalle pyörän kanssa.
– Ihan rauhassa olen saanut pyöräillä ja autoilijat ovat antaneet hyvin tilaa. Joskus ovat tutut jääneet rupattelemaankin.
Kaverit ovat välillä ihmetelleet nuoren miehen pyöräilyä, mutta opettajat ovat kannustaneet.
– En ole kertaakaan myöhästynyt koulusta. Joskus on tullut aamuisin vähän kiire, mutta aina olen ajoissa ehtinyt.
Talven tullen pyöräily saa kuitenkin jäädä.
– Pimeys ei haittaa, sillä minulla on kunnon valot, mutta liukkaalla en aio ajaa. Liukas ja sade ovat ainoat syyt käyttää koulukyytiä.
Anni Himberg
