Pieni lapsi ihailee äidin ikkunaan asettamaa valoa. Pimeän huoneen valaisee tuo lempeän lämmin valo, joka saa lapsen hiljentymään, ihmettelemään. Pian se ihmetys kajahtaa ihastuksena ”äiti, se on kaunis!”. Valot täyttävät vähitellen synkkää syysmaisemaa, tuovat valoa pimeään. Nämä ikkunoissa tuikkivat valot muistuttavat siitä mikä on tuloillaan – joulu.
Joulun odotus alkaa adventista – tai oikeastaan jo edellisestä joulusta. Jo lokakuussa kaupat alkavat asettaa esille joulukalentereita, valoja ja koristeita, ja lasten lelukuvastot tipahtavat postiluukuista. Perheen pienimmät lukevat niitä hartaasti ja kaikessa hiljaisuudessa rastivat kaikki kuvaston lelut jättäen hiljaisen toiveensa ilmoille. Ihmiset alkavat varata joulupukkia, kinkkua, kalkkunaa, kyläilijöitä. Odotetaan sitä vuoden suurta juhlaa, joka vietetään rakkaiden kanssa.
Kuitenkaan aina ei ole niin. Tuhansissa kodeissa joululahjatoiveet aiheuttavat ahdistusta taloudellisen tilanteen takia. Tuhannet ihmiset toivovat vain saavansa nukkua joulun yli, koska se joudutaan viettämään yksin. Lukuisissa kodeissa koetaan rauhallisena juhla-aikana väkivaltaa, pelkoa ja epätoivoa. Liuta pettymyksiä ja itkuja. Näitä tilanteita ei välttämättä nähdä, jos omassa kodissa lämpö ja rakkaus ovat läsnä.
Laulussa lauletaan ”Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan”. Meidän tulee muistaa se, että kaikilla on oikeus viettää joulua ja surra sitä, jos se ei mene suunnitelmien tai toiveiden mukaan. Seurakunnan tehtävä ihmisten vierellä kulkijoina korostuu näinä aikoina. Otetaan ihminen vastaan, avataan kirkon ovet hiljentymistä varten. Tarjotaan jouluruokaa, toivotetaan tervetulleeksi tilaisuuksiin. Autetaan niitä, jotka sitä tarvitsevat, ja tuetaan niitä, joille joulu tuntuu vaikealta.
Moni miettii joulun alla, mitä minä voisin tehdä. Miten minä voisin osallistua ja auttaa. Tässä lähimmäisen rakkaus tulee oikeaan paikkaan. Osallistu joululahjakeräykseen. Käy tapaamassa yksinäistä. Vie naapuri kävelylle. Hymyile ruuhka-aikana tuskailevalle kassamyyjälle. Ole positiivisella mielellä.
Rukoile itsesi ja toisen puolesta.
Valoa ja iloa marraskuun hämärään!
Saara Kerola
Kirjoittaja on Paimion seurakunnan diakoni.
