Kyseessä oli vuosittain marras-joulukuussa pidettävä talousarviokokous, jossa osana talousarviota päätetään myös seuraavan vuoden veroprosenteista. Verotukseen ei tällä kertaa tehty muutoksia.
Istunnon pitkästä kestosta, polveilevasta kulusta ja lukuisista puheenvuoroista huolimatta valtuusto ei tehnyt muutoksia myöskään kaupunginhallituksen viime viikolla antamaan talousarvioesitykseen. Kaksi kertaa valtuustosalissa kuitenkin äänestettiin.
Ei sosiaaliohjaajaa eikä lisäleikkauksia
Kristillisdemokraattien Kimmo Jalosen esitys sosiaaliohjaajan uuden viran perustamisesta vuoden 2020 alusta lukien tuli hylätyksi äänin 33-2. Jalosen ohella kyseistä uutta virkaa kannatti ainoastaan Eeva Heurlin (kd.).
Hylkäämiskohtalon koki myös valtuutettu Timo Mäkelän (kok.) esittämä kokonaisvaikutuksiltaan noin 300.000 euron suuruinen lisäleikkaus- ja säästölista.
Mäkelän lista oli kohdennettu vajaaseen kymmeneen teknisen lautakunnan investointiin, esimerkiksi Jokipuiston huoltorakennukseen, KHT Soikan valaistukseen, kameravalvonnan päivittämiseen ja Tillintuvan wc-tiloihin.
Mäkelä ehdotti kyseisten hankkeiden myöhäistämistä, mutta sai äänestyksessä taakseen vain viisi muuta valtuutettua: kokoomuksen Sanna-Maija Ansion, Pekka Aron, Santeri Autin ja Anton Simolinin sekä perussuomalaisten ainoan, mutta keskiviikon kokouksessa varsin hanakasti puheenvuoroja pyytäneen Martti Mäkisen.
Mäkisellä oli
monenlaista asiaaMartti Mäkinen oli talousarviokokouksessa äänessä tiuhaan, mutta enimmäkseen puhe oli kuitenkin melko tiivistä. Mäkisen ehdotukset olivat paimiolaisittain poikkeuksellisia. Hän ehdotti muun muassa, että Paimio nostaisi tuloveroprosenttiaan yhden vuoden ajaksi yhdellä prosenttiyksiköllä, jotta kuluvana vuonna kertynyt ”syömävelka” eli käyttötalouteen liittyvä lainanotto tulisi kuitatuksi.
Lisäksi Mäkinen ehdotti, että Paimiontien kevytväylä ja Kaaritien ja Alvar Aallontien risteyksen kaavailu kevytväylä poistettaisiin Paimion taloussuunnitelmavuosien investoinneista. Päälle päätteeksi Mäkinen ilmoitti toiveekseen, että Paimion kaupunki aloittaisi mahdollisimman pian koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut.
”Velkaa on otettu niin surutta, ettei mitään tolkkua”, kiteytti Mäkinen näkemyksensä Paimion taloustilanteesta.
Mäkinen ei saanut ehdotuksilleen yhdenkään muun valtuutetun tukea, joten ne raukesivat kannattamattomina.
Ryhmäpuheenvuoronsa päätteeksi Mäkinen toisti jo aikaisemmin esittämänsä näkemyksen, että ”minä en ole ollenkaan valmis hyllyttämään sitä Lähteenmäen vanhaa kokoonpanohallia, jos sitä ei ole pistetty lahoamaan”.
Mäkinen puhui Lähteenmäen hallista sen verran hartaudella, että valtuuston puheenjohtaja Reijo Hallisto joutui huomauttamaan, ettei sellaista kiinteistöä ole Paimion kaupungin omistuksessa.
Ryhmäpuheenvuoroissa tuttu sointi
Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroissa ei lausuttu mitään uutta ja ennenkuulumatonta. Pikemminkin niissä oli monelta aikaisemmalta vuodelta tuttu hieman väsynyt ja melankolinen sointi.
– Paimion talouden heikkeneminen – kuten myös kaupungin suuri velkamäärä – huolestuttaa. Vuodelta 2018 miinusta kertyi 1,8 miljoonaa euroa ja tältä vuodelta 3,5 miljoonaa. Ja tulossa on todennäköisesti kolmas peräkkäinen alijäämävuosi, totesi kokoomuksen Timo Ilola.
Keskustan Mikko Lindberg piti ikävänä, että valtuutetut joutuvat joka vuosi hyväksymään talousarvion ylityksiä. Samalla hän toivoi, että kaupungin tulot kasvaisivat yritystoiminnan ja kuntalaisten lisääntyvien tulojen eikä kiristyvän verotuksen ja leikkausten kautta.
– Juustohöylä on jo nähty. Nyt pitää päästä kehittämään, hän sanoi.
SDP:n Seppo Laitinen avasi pelin toteamalla että ”kurjuus jatkuu edelleen täällä Paimiossa talousarvion puitteissa”. Samalla hän katsoi kuitenkin, että Paimion vuoden 2020 talousarvio on ”kohtalaisen hyvin rakennettu”.
– Tilanteeseen nähden oikean suuntainen, mutta lainamäärää täytyy supistaa, Laitinen summasi.
Vasemmistoliiton Anu Klemola kertoi ryhmänsä etsineen talousarviosta positiivisia seikkoja ja löytäneenkin niitä. Hyvinä asioina hän mainitsi muun muassa elinkeinoprojektin jatkumisen ja sen, ettei budjetti heikennä palvelutasoa.
– Sosiaalipuolen menojen kasvu kuitenkin huolestuttaa, Klemola sanoi.
Vihreiden Sini Heino totesi, että kuntataloudessa on paljon lakisääteisiä asioita, joihin kunta ei itse voi juurikaan voi vaikuttaa.
– Parhaamme kuitenkin kaikki teemme ja voimme aidosti yhdessä keskustellen viedä asioita eteenpäin, kuten Paimiossa on ollut tapana.
Kristillisdemokraattien Kimmo Jalonen toivoi, että vuoden 2020 tilinpäätöksen luvut olisivat edes likimain samanlaiset kuin ensi vuoden talousarvion luvut.
– Yllättäviä, ennakoimattomia menoja tuntuu tulevan joka vuosi. Toivottavasti ei ensi vuonna – ainakaan kovin paljon.
Martti Mäkinen (ps.) oli ryhmäpuheenvuorossaankin ”tavaramerkkinsä” mukaisilla linjoilla.
– Paimio ei ole edes yrittänyt vähentää velkojaan, hän murahteli.
