– Tilauskantaa on vuodelle 2022 saakka, kertoo NIT:n toimitusjohtajaksi syyskuun puolessa välissä nimitetty Sebastian Lagerlöf.
Ensi vuonna 20 vuotta täyttävän NIT:n liikevaihto on vähitellen kasvanut isompien projektien myötä. Vuosina 2009 ja 2014 yhtiön kokonaistulos jäi miinukselle Lagerlöfin mukaan suuren kasvun ja markkinoiden takia.
Kun isoja laivoja ei tehty Turussa, veivät tilaukset Saksaan ja Japaniin. AIDAperla ja AIDAprima ovat esimerkkejä Japanin tilauksista.
– Liikevaihto lähti kasvuun ja vuonna 2016 teimme kovan tuloksen.
Tällä hetkellä NIT:n liikevaihto liikkuu 40 miljoonan tuntumassa. Yritys työllistää Suomessa sekä Saksan toimistolla yhteensä sata henkeä. Töiden suunnittelu, osto, projektijohto ja hallinto hoidetaan yrityksen sisältä käsin, mutta työt ja asennus ovat urakoitua palvelua.
– Osaava henkilökunta ja tiimi ovat meille tärkeitä. Tilauskirjassa on positiivinen näkymä, eli täyskuorma vuoteen 2022 asti. Voimme taata työtä myös jatkossa, eikä vain projekti kerrallaan, Lagerlöf lupaa.
Laivat rakennetaan lohkoissa
Sebastian Lagerlöf kertoo, että laivan sisätilojen rakentuminen lähtee usein tyhjästä tilasta, joka on maalaamatonta terästä.
– Asennamme putket, sähköt, viemäröinnit, ilmastoinnit ja suunnittelemme miten kaikki reititetään. Ostamme materiaalit ja esimerkiksi kattomoduulit valmistetaan omassa työpajassa Turussa, jolloin saamme kaiken paikalle mahdollisimman valmiina yksikkönä.
Laiva rakennetaan lohkoissa mahdollisimman nopeasti. Lohkot yhdistetään ja nostetaan aluksen sisään suurinakin kokonaisuuksina.
Ehkä yksi konkreettisin esimerkki NIT:n työn jäljestä sijaitsee laivan yökerhossa. Esimerkiksi monelle varsinaissuomalaiselle tutun, Turun ja Tukholman väliä seilaavan Viking Gracen yökerho on yrityksen käsialaa.
– Ylipäätään miljoonat ihmiset risteilevät meillä Suomessa rakennetuissa laivoissa, Lagerlöf toteaa. Näistä on syytä olla ylpeä.
Laiva-asiat tuttuja myös kotona
NIT:llä on tällä erää yhteensä viisi omistajaa, joista yksi on Lagerlöf. Hän on työskennellyt yrityksen palveluksessa kolmisen vuotta.
– Taustani on merenkulkualalla. Aloitin kesätöissä rahtiagentuurin arkistossa ja opiskeluaikana menin töihin Silja Linelle. Hankintapuolen tehtävistä päädyin Almacolle, joka teki alusten korjausrakentamista ja keittiötoimituksia. Vastasin hankinnoista ja tarjouslaskennoista. Olen aina ollut töissä laivojen kanssa. Se kulkee perheessä ja suvussa, Lagerlöf kertoo.
Myös hänen vaimonsa Laura Langh-Lagerlöf onkin tuttu rahtipuolesta vastaavasta piikkiöläisestä Langh Ship -yrityksestä.
– Kotona puhutaan aika paljon laiva-asioita, Lagerlöf naurahtaa.
